Yksi kirjastolle myönnetty euro hyödyttää yhteiskuntaa kolmella, jopa neljällä eurolla. Näin arvioidaan viime viikolla julkistetussa selvityksessä, joka tehtiin Suomen kirjastoseuran toimeksiannosta.
Ennaltaehkäisevän työn kustannusvaikutuksia on aina vaikea todentaa. Ei ole kuitenkaan syytä epäillä, etteivätkö kirjastotoimintaan käytetyt eurot tulisi takaisin. Selvityksen mukaan kirjaston suurin merkitys on lukutaidon tukemisessa. Euromääräiset vaikutukset tulevat siitä, että hyvä lukutaito edistää työllistymistä ja ehkäisee myös syrjäytymistä. Kirjasto on tasa-arvoinen sivistyspalvelu, joka tavoittaa 97 prosenttia 10–14 -vuotiasta lapsista ja 66 prosenttia koko väestöstä.
Vaikutuksiinsa nähden kirjaston ylläpitäminen ei ole kallista. Suomen kirjastojen ylläpito maksaa reilut 300 miljoonaa euroa vuosittain. Valtaosa tuosta summasta tulee kunnilta. Kirjaston osuus kuntien menoista on nykyisin runsaan prosentin suuruusluokkaa.
Kirjastot ovat lainaustoiminnan lisäksi aidosti matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja taide- ja kulttuuritapahtumille. Kirjastoilla on myös pitkät yhteistyön perinteet. Ennen kumppaneita olivat pääsiassa koulut ja päiväkodit, nykyisin kirjastoissa järjestettävissä tapahtumissa on takana iso joukko eri toimijoita.
Kirjasto olisi myös otollinen paikkaa, jossa kansalaisten digitaitoja voisi säännöllisesti ja systemaattisesti kehittää.