Eilen alkanut sepelkyyhkyn metsästys ja joitakin viikkoja sitten alkanut marjastuskausi ovat käynnistäneet Suomen metsien syksyisen sesonkiajan.
Riistanhoitomaksun eli metsästyskortin maksaa vuosittain noin 300 000 metsästäjää. Metsällä käyvien määrä on kuitenkin ollut laskusuunnassa jo useamman vuoden. Viime vuonna metsällä kävi noin 200 000 metsästäjää. Noin puolet metsällä käyvistä osallistuu syksyn hirvijahtiin.
Tärkeää harrastusta uhkaa metsästäjien ikääntyminen. Tällä hetkellä keski-ikä on noin 50 vuotta, ja ikääntyminen vähentää intoa ja kykyä lähteä metsälle.
Metsästäjärivien harveneminen on harmillista, sillä metsästyksellä on merkittävä yhteiskunnallinen tehtävä riistakannanhoidossa. Esimerkiksi hirvikanta vaatii jatkuvaa seurantaa, sillä hirvien määrän kasvu tarkoittaisi liikenneonnettomuuksien lisääntymistä välittömästi. Kaikkia Suomen teitä ei voi reunustaa hirviaidoilla.
Toki metsästäjillä on muitakin motiiveja harrastukselleen kuin kannanhoito. Tuttu porukka, metsässä liikkuminen ja maukas, itse kaadettu riista vetävät harrastajat metsään.
Metsästäjien osaaminen on Suomessa korkeatasoista. Siitä on kiittäminen metsästäjätutkintoa. Tiedon lisäksi tarvitaan käytännön taitoja, joita oppii vain osallistumalla. Aktiiviset metsästäjät hallitsevat lajit ja osaavat erottaa ne toisistaan. Toivottavasti harrastajien määrä pysyy vähintään nykyisellä tasolla jatkossakin.