Euroopan unionin uuden jätedirektiivin mukaan kaikki muovipakkaukset pitää suunnitella niin, että ne voi kierrättää vuoteen 2030 mennessä. Kierrättämisen lisäksi muoville tarvitaan biohajoavia vaihtoehtoja.
Raahessa on kerätty pakkausmuovia loppukesästä 2016 lähtien. Raahen ainoa muovinkeräyspiste on K-Citymarketin pihalla olevassa ekopisteessä. Siikajoella on myös yksi muovinkeräyspiste, Pyhäjoella niitä ei ole yhtään.
Muovin kerääminen on kuluttajalle työlästä, sillä pakkaukset pitää huuhdella ja ne täyttävät nopeasti kotien keräysastiat. Kierrätyspisteitä pitäisi olla huomattavasti nykyistä tiheämmässä. Esimerkiksi Raahen Prisman ekopisteelle luvattua keräysastiaa odotellaan edelleen.
Valtakunnallisestikin muovin keräyspisteitä on vielä verrattain vähän kun ottaa huomioon, miten paljon keskivertokuluttaja kantaa muovia kotiinsa pelkästään pakkauksissa. Metallin keräyspisteitä Suomesta löytyy 1856 kappaletta, muovin keräyspisteitä 519.
Pakkausmuovin kierrättäminen on yksi askel oikeaan suuntaan, mutta se ei ole riitä ratkaisemaan koko muoviongelmaa. Viime aikoina on puhuttu yhä enemmän mikromuovista, joka liukenee vesistöön ja edelleen kaloihin ja lintuihin päätyen lopulta ihmisten ruokalautaselle. Mikromuovia pääsee vesistöön esimerkiksi kosmetiikasta, liikenteestä tai tekokuituvaatteista pyykinpesun yhteydessä. Tutkittua tietoa mikromuovin vaikutuksista luontoon ja ihmisiin ei juurikaan vielä ole, sillä ilmiöön on vasta herätty.