Nettihuijarit ovat tavanneet paljastua huijausviesteissä käytetyn huonon suomen kielen takia. Äidinkielemme sijamuodot eivät ole kääntyneet netin kääntöohjelmilla kovin sujuvasti.
Käännösohjelmat ovat kehittyneet ja nyt näyttää, että tämä huijareiden tunnistamiskeino on mennyttä aikaa. Kuluneella viikolla esimerkiksi S-Pankin ja Danske Bankin nimissä levitettiin sähköpostitse huijausviestiä, jonka kieliasussa ei ollut moittimista. Viestissä vedottiin asiakkaan turvallisuudentunteeseen ja varoitettiin häntä tietoturvariskistä, ellei hän kirjaudu pankkitunnuksillaan sähköpostissa olevan linkin kautta verkkopankkiin.
Kuluneen kesän aikana myös muiden suomalaisille tuttujen yritysten nimissä on lähetetty huijausviestejä. Esimerkiksi Elisan, Gigantin ja Finnkinon nimissä on levinnyt tilausansoja, joissa asiakasta houkutellaan hyvillä tarjouksilla tai lahjoilla. Perimmäinen tarkoitus on kuitenkin saada asiakas luovuttamaan huijarille luottokorttitietonsa.
Huijari luottaa, että hälytyskellot eivät soi, jos viesti tulee tutulta yritykseltä, hyvällä suomen kielellä ja oikealla logolla.
Palvelujen siirtymistä verkkoon ei voi hidastaa. Emmekä varmaan haluaisikaan palata tiskillä jonottamisen aikakauteen.
Digiteknologia kuitenkin vaatii käyttäjältään tervettä epäluuloa ja varovaisuutta. Lupaukset nopeasta rikastumisesta ja liian hyvät tarjoukset ovat varoitusmerkkejä mahdollisesta huijauksesta.