Yli joka kymmenes nuori on vailla opiskelu- tai työpaikkaa. Viime vuonna 15–29 -vuotiaista nuorista 11,5 prosenttia ei käynyt koulua tai ollut työelämässä. Joukkoon mahtuu toki välivuotta viettäviä, asepalvelusta suorittavia tai pääsykokeisiin valmistuvia nuoria, joita ei voi koulupudokkaisiin laskea.
Elämän epäsäännöllisyys ja joukkoon kuulumattomuus kasvattaa syrjäytymisriskiä etenkin jälkeen 17–18 vuoden iässä. Siksi jatkosuunnitelmien tekeminen omaa elämää varten on välttämätöntä. Pelkän peruskoulutodistuksen varaan jääminen lisää tutkitusti aikuiselämän työttömyysriskiä.
Peruskoululla on iso merkitys nuorelle ja hänen tulevaisuudelleen. Se voi kannustaa ja rakentaa itsetuntoa. Se voi myös lannistaa ja erottaa joukosta.
On ensiarvoisen tärkeää, että nuorelle löytyy jatko-opiskelupaikka yläasteen jälkeen. Tänä vuonna tuo tavoite on Opetushallituksen mukaan toteutunut noin 99-prosenttisesti. Silti ajelehtivia nuoria on liikaa. Kevään yhteishaussa toisen asteen koulutukseen haki 73 500 opiskelijaa, joista 66 600 sai opiskelupaikan.
Opiskelupaikan ulkopuolelle jääneillä on mahdollisuus pyrkiä työelämään. Nuorten työpaikat ovat selkeämmin suhdanneherkkiä kuin heidän vanhempiensa työpaikat, joten pitempiaikaiseen työhön on vaikea päästä kiinni. Harjoittelupaikat ja pätkätyöt auttavat saamaan otetta työelämästä, mutta pitemmän päälle niiden varaan on vaikea rakentaa tavoitteellista tulevaisuutta.
