Kesäkuun alussa astui voimaan uuden kuntalain velvoite, jonka mukaan Suomen jokaiseen kuntaan tulee perustaa nuorisovaltuusto.
Raahen alueella pisimpään on toiminut Raahen nuorisovaltuusto, jonka syntymisestä alkaa olla 20 vuotta. Tuolloin Raahen nuorisovaltuuston toiminta oli monin tavoin uraauurtavaa, eikä se tyytynyt puimaan asioita pelkästään omassa piirissään vaan sai edustuksen myös moneen kaupungin lautakuntaan. Toiminta on ollut näkyvää. Nuorisovaltuuston aikaansaannoksia ovat esimerkiksi nuorisokahvila Cuppi ja jo perinteeksi muodostunut Sulatto-tapahtuma.
Myös Siikajoen vaikuttajanuorilla on ollut toimintaa 2000-luvun alkupuolelta asti. Pyhäjoelta nuorisovaltuusto vielä puuttuu, mutta esitys sen perustamisesta on sivistyslautakunnan käsiteltävänä torstaina. Lautakunnasta perustamispäätös etenee edelleen kunnanhallitukseen.
Uusi laki edellyttää, että nuorisovaltuustoille annetaan aidosti mahdollisuuksia toimia. Ideana on, että aktiivisten nuorten tekemisistä hyötyvät kaikki kunnan nuoret.
Yksittäisiä tapahtumia tärkeämpää on innostaa nuoret osallistumaan ja toimimaan yhteiseksi hyväksi. Siinä nuoret oppivat, miten kunnallinen päätöksenteko toimii. Joku saattaa innostua politiikasta, mutta se ei ole nuorisovaltuustotoiminnan pääasia. Sekin on jo saavutus, jos nuorisovaltuustoissa kasvaa aktiivisia ja äänioikeuttaan käyttäviä kansalaisia.
