Kevään yhteishaku ammatilliseen koulutukseen ja lukioihin käynnistyi eilen. Pitää vilpittömästi toivoa, että jokaiselle peruskoulunsa päättävälle löytyy opiskelupaikka, ja toivottavasti mieluinen sellainen.
Tulevaisuudessa ammattitaidon hankkiminen on yhä tärkeämpää. Tekoäly ja robotiikka automatisoivat rutiiniluontoisia tehtäviä, joita on perinteisesti voinut tehdä ilman ammattikoulutusta. Työpaikat eivät robotiikan takia välttämättä vähene mutta tehtävät muuttuvat.
Ammattitaidottoman on entistä vaikeampi työllistyä tulevaisuudessa, sillä jo nyt pelkän perusasteen suorittaneiden työllisyysaste on vain 43 prosenttia. Se on vähän, kun ottaa huomioon, että Suomessa työllisten osuus työikäisistä on 72,5 prosenttia ja korkeakoulutettujen työllisyysaste on 84,5 prosenttia.
Ammattitaidottomien joukko ole pieni myöskään nuppiluvulla mitattuna. Esimerkiksi Raahen seutukunnassa 20–64-vuotiaista yli 6200 henkilöllä ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa. Heidän osuutensa on liki neljännes yli 15-vuotiaista työikäisistä. Suurimman tutkinnottomien ikäryhmän muodostavat eläkeikää lähentelevät, mutta joukossa on myös satoja alle kolmekymppisiä.
Ammattitaidon hankkiminen on tärkeää yhteiskunnallisesti, mutta kaikkein suurin merkitys opiskelulla on nuorelle itselleen. Pelkän peruskoulun suorittaneiden tulevaisuudennäkymät jäävät valitettavan kapeiksi. Ammatillinen koulutus avaa myös mahdollisuuksia jatkaa opiskeluja myöhemmin korkeammalle, jos into opiskeluun syttyy vasta aikuisiällä.