Turun kaksi kuolonuhria vaatineesta joukkopuukotuksesta on nyt kulunut viisi päivää. Aihe on täyttänyt uutislähetykset, sosiaalisen median ja meidän kaikkien mielet. Epäusko, turvattomuuden tunne ja pelko olivat viikonlopun päällimmäiset tunteet. Niiden käsittelyssä ihmisillä on erilaisia keinoja: yksi suojelee itseään somepaastolla, toinen luottaa järkeilyyn ja tilastolliseen todennäköisyyteen.
Aikuisten oman järkytyksen keskellä on muistettava lapset ja nuoret. Hekään eivät ole voineet välttyä viikonlopun uutiselta, mutta heillä eväitä ja elämänkokemusta tapahtuman käsittelyyn on vielä vähemmän kuin aikuisilla.
Monessa perheessä on mietitty, mitä lapsille asiasta kerrotaan. Ihan nuorimpia on varmasti hyvä varjella uutisilta, mutta lasta askarruttaviin kysymyksiin pitää vastata. Pelkoa ei pidä jättää lapsen yksin haudottavaksi. Tilanteen käsittelyssä ja arkeen palaamisessa auttaa yhteinen puuhastelu, joka vie ajatukset muihin asioihin.
Sosiaalisen median kautta isot uutiset tavoittavat nuoret lähes reaaliajassa. Turun puukotus järkyttää nuorten turvallisuudentunnetta samalla tavalla kuin aikuisten. Heitä mietityttää oman liikkumisen turvallisuus ja varmasti myös uhrien läheisten ja silminnäkijöiden kokemus.
Joskus vaikutukset tulevat viiveellä. Siksi omia ja lasten tuntoja kannattaa seurailla herkästi, vaikka tärkeintä on nyt saada arki palaamaan normaaleihin uomiinsa.