Valtakunnallisen tilaston mukaan joka viidennessä suomalaisperheessä koetaan henkistä tai ruumiillista lähisuhdeväkivaltaa. Yleisyydestään huolimatta lähisuhdeväkivalta on edelleen vaiettu ongelma, sillä usein uhri pelkää, häpeää tai syyttää itseään.
Kynnys ilmoittaa ulkona kadulla tapahtuvasta tappelusta on matalampi kuin puuttumiskynnys tuttavan tai naapurin parisuhteessa tapahtuvaan väkivaltaan. Kotona tapahtuvaa väkivaltaa on ulkopuolisen myös vaikea huomata. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset tarvitsevat siihen työkaluja, sillä väkivalta ei ole yksityisasia.
Raahessa poliisi kohtaa kotihälytysten yhteydessä perheväkivaltaa noin 170 kertaa vuodessa, eli melkein joka toinen päivä. Pitää myös muistaa, että suurin osa lähisuhdeväkivallasta on piilorikollisuutta, joka jää tulematta ilmi.
Pahoinpitelyistä noin joka kymmenes tapahtuu perheen sisällä. Pääosin lähisuhdeväkivallasta kärsivät naiset ja lapset, mutta ei se tavatonta ole miestenkään kokemana.
Kansallisten rikosuhritutkimusten mukaan noin joka kymmenes suomalainen joutuu vuosittain väkivallan tai väkivallalla uhkailun kohteeksi. Naiset ja miehet ovat uhreina kutakuinkin yhtä usein, mutta miehet kohtaavat väkivaltaa pääasiassa kodin ulkopuolella kun taas naiset kotona ja työpaikalla. Perheenjäsenen lieväkin pahoinpitely jättää jälkensä ihmiseen ja perheen ilmapiiriin. Kodin pitää olla turvapaikka, ei pelon paikka.