Suomi näyttäisi saavan EU:lta noin viisi prosenttia enemmän aluekehitysrahaa vuonna 2021 alkavalla ohjelmakaudella kuin päättyvällä kaudella.
Tulevalla kaudella jakoon tulossa 1,6 miljardin euron tukipotti, jonka jakamisesta on syntynyt eripuraa Suomen maakuntien kesken. Kansallisen rahoitusosuuden kanssa jaettavaa kertyy yhteensä 3,2 miljardia.
Aluekehitysrahan ideana on tasata eroja vähemmän kehittyneiden ja harvaan asuttujen Itä- ja Pohjois-Suomen sekä vauraampien Länsi- ja Etelä-Suomen välillä. Pitkien etäisyyksien ja kylmän ilmaston aiheuttamien kilpailukykyhaittojen minimoimiseen tarkoitettujen rahojen perään haikaillaan nyt Uudellamaalla ja eteläisissä maakunnissa, joihin valtaosa kehittämis- ja innovaatiorahoista tuppaa joka tapauksessa menemään. Kiistassa meinaa unohtua aluetukien varsinainen käyttötarkoitus, sillä aluekehitysrahoja ei ole tule kohdentaa sinne, mihin rahat ja ihmiset muutenkin virtaavat.
Aluekehitysrahojen jakamisesta maakuntien kesken päätetään Suomessa, ei EU:ssa. Entiset perusteet painottaa pohjoista ja itää eivät kuitenkaan ole hävinneet. Itse asiassa EU-komissio julkaisi hiljattain kilpailukykyvertailun, jonka mukaan Itä- ja Pohjois-Suomen kilpailukyky on heikentynyt, kun taas Länsi- ja Etelä-Suomen kilpailukyky on parantunut. Äveriäässä etelässä ei tuota ongelmia löytää hankkeille rahoitusta, vaikka käytössä ei olisi euroakaan aluekehitysrahaa.
Aluekehitysrahoille ei tarvitse keksiä uusia jakoperusteita, sillä entiset perusteet ovat edelleen vahvat.
