Sote-uudistus on asiana mammuttimainen, moneen suuntaan ulottuva ja hankalasti hahmottuva. Siksi onkin tärkeää, kuinka viranomaiset ja poliitikot siitä viestivät ja puhuvat.
Hyvä viestintä ja selkeä kieli voivat ehkäistä kohuja, joiden parhain päin selittämisessä menee runsaasti virkamiesten ja poliitikkojen aikaa.
Kun Helsingin Sanomat kertoi tiistaina, että kaikki suomalaiset pisteytetään sen mukaan, miten paljon he käyttävät terveydenhuollon palveluita, se aiheutti laajasti tuohtumusta. Eikä ihme, sillä pisteyttäminen kuulostaa tässä yhteydessä kieltämättä hieman puistattavalta.
Seuraavaksi oli selittelyn vuoro. Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk) kirjoitti blogissaan: ”Tiedot asiakaskohtaisista korvauksista olisivat anonyymisti ryhmiteltyjä. Ihmisiä ei siis ”pisteytettäisi” henkilökohtaisesti vaan tiettyyn ryhmään kuuluvina.”
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n tiedotteessa asiaa avataan kertomalla, että hyvinvointikeskuksen saamassa korvaussummassa huomioitaisiin muun muassa kunkin asiakkaan ikä, sukupuoli ja perussairaudet ja mahdollinen työterveyshuollon asiakkuus.
Blogi ja tiedote selvittävät asiaa kyllä jonkin verran, mutta pisteyttäminen lainausmerkeissä on edelleen pisteyttämistä.
Jälkikäteisselittelyltä olisi säästytty, jos käsitystä pisteyttämisestä ei olisi annettu syntyä. Arvovaltaisista selittäjistä huolimatta monille jää mieleen kaikkien meidän pisteyttäminen. Ministeri ja THL:n työntekijät joutuvat palaamaan asiaan vielä monta kertaa.
