Suomen nuorten kielitaidon kapeutuminen kiihtyy entisestään. Esimerkiksi Raahessa kahdeksannelta luokalta alkava valinnainen vieras kieli kuuluu ensi syksynä entistä harvemman oppilaan lukujärjestykseen. Merikadulla valinnaiskieliryhmiä syntyi vielä viime syksynä sekä saksaan että venäjään, mutta tulevana syksynä aloittaa enää venäjän kielen ryhmä, joka on yhteinen Saloisten kahdeksasluokkalaisten kanssa. Pattasten koulussa kahdeksasluokkalaiset eivät aloita mitään uutta kieltä. Myös Vihannissa jää saksan ryhmä käynnistymättä. Viime syksynä molemmissa kouluissa käynnistyi saksan ryhmä.
Peruskoulussa näkyvä trendi jatkuu lukiossa. Kun vielä vuosituhannen vaihteessa liki puolet Suomen lukiolaisista opiskeli kolmea kieltä, niin nyt luku on jo alle 40 prosenttia.
Kehitys on takaperoinen. Olemme nykyisin kansainvälisempiä kuin ikinä ennen, mutta kielitaitomme rajoittuu yleensä hyvään englantiin ja kehnoon ruotsiin.
Nuoren olisi hyvä ymmärtää, että vieraan kielen taidolla voi erottautua työmarkkinoilla. Kielipääoma on valttikortti, jota käyttääkseen ei enää tarvitse matkustaa edes ulkomaille, sillä suomalaisissa yrityksissä työskentelee nykyisin entistä enemmän ulkomaalaisia. Englannilla voi pärjätä, mutta jos omaan kielivalikoimaan kuuluu englannin ja ruotsin lisäksi venäjä, saksa tai ranska, on se aikamoinen kilpailuetu sekä työntekijälle että työnantajalle. Kieleen tutustuminen kun avaa yleensä oven myös kyseisen kielialueen kulttuuriin.