Norjan teknillis-luonnontieteellisessä yliopistossa on laskettu hiilijalanjäljet 177 alueelle 27 Euroopan maassa. Helsingin Sanomissakin julkaistu kartta ei imartele Suomea. Kun kartassa Ruotsi ja Norja ovat vielä vihreän puolella, loistavat Suomen kartalla punaisen eri sävyt. Naapurimaiden hiilijalanjälki on siis kauttaaltaan pienempi kuin Suomen.
Suomessa hiilijalanjälkeä nostaa muun muassa asuminen, sillä maassa on paljon pieniä kotitalouksia. Pieni kotitalous, kuten yhden hengen talous, kuluttaa suhteessa enemmän kuin useamman ihmisen talous, jossa energiaa kuluu suhteessa vähemmän. Kotitalouksissa Suomi ei juurikaan poikkea naapurimaistaan, mutta Suomen ongelma onkin energiantuotanto. Naapurimaat tukeutuvat Suomea enemmän uusiutuvaan energiantuotantoon ja ydinenergiaan. Suomessa hiilellä on vielä iso merkitys energiatuotannossa.
Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) asetti alkuvuodesta tavoitteen, että Suomi on hiilineutraali yhteiskunta vuonna 2045. Sama vuositavoite on Ruotsissa. Ruotsissa siihen saatetaan päästä, mutta miten käy Suomen? Hiilineutraaliksi on vaikea päästä, mikäli energiantuotantotavoissa ei oteta mallia naapurimaista. Hyvä paletti on uusiutuvat energiantuotantotavat yhdistettynä ydinvoimaan.
Hallitukselta tämä vaatii toimia, eikä vain puheita. Tällä hetkellä Suomi erottuu Pohjoismaiselta kartalta ikävällä tavalla ja siitä tulee pyrkiä eroon.
