Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen esittää vieraiden kielten suullisia kokeita sisällytettäväksi osaksi ylioppilastutkintoa. Opetusministeriössä työstetään parhaillaan lukiouudistusta, joka on tarkoitus hyväksyä ensi vuoden aikana. Jos suullinen koe hyväksytään ylioppilastutkinnon osaksi, koskisi uudistus aikaisintaan sitä lukiolaisikäluokkaa, joka aloittaa opintonsa vuonna 2019.
Ajatus on hyvä, sillä lukio-opetuksessa painotetaan yleensä niitä asioita, joita ylioppilaskokeessakin mitataan. Suullisen osuuden sisällyttäminen siis lisäisi väistämättä puhumisen harjoittelua oppitunneilla. Nykyisin suullisen kielitaidon painottamisessa on paljon hajontaa koulujen ja myös opettajien kesken, vaikka opetussuunnitelma velvoittaakin suullisen kielitaidon opettamiseen.
Meidät suomalaiset tunnetaan siitä, että osaamme kirjoittaa vieraita kieliä kohtuullisen virheettömästi ja ymmärrämme tekstiä ja puhetta hyvin. Sen sijaan rupattelu vieraalla kielellä ei käy yhtä sujuvasti. Puhetaito ei kehity ilman harjoittelua.
Suullinen koe antaisi onnistumisen mahdollisuuksia myös niille, jotka eivät taida kaikkia kielioppikiemuroita ja sääntöjen poikkeuksia, mutta osaavat ilmaista itseään puhumalla.
Itsensä ilmaiseminen vieraalla kielellä on taito, jota tulevat aikuiset tarvitsevat entistä enemmän myös työelämässä. Harvassa taitavat olla ne suuret ulkomaankaupat, jotka on solmittu pelkällä kieliopilla.