Suomalaiset ovat saaneet nauttia alenevista elintarvikkeiden hinnoista keväästä 2014 lähtien. Nyt hintojen lasku on kuitenkin kääntymässä nousuun, selviää Pellervon taloustutkimuksen maa- ja elintarviketalouden ennusteesta. Hinnannousu ei ole nopeaa, vaan mukailee inflaatiokehitystä.
Elintarvikeala on kokonaisuudessaan piristynyt, mikä näkyy esimerkiksi maitotuotteiden ja juustojen viennin paranemisena. Venäjän 2014 asettamat tuontikiellot pudottivat merkittävästi maitotuotteiden vientiä. Myös lihantuottajien tilipussien ennakoidaan kasvavan, sillä lihan tuottajahinnat ovat kääntymässä nousuun.
Pienellä ruuan hinnan nousulla ei ole mullistavaa vaikutusta kotitalouksien elintasoon, kunhan hinnat eivät käänny jyrkkään nousuun. Pitää myös muistaa, että muutama vuosikymmen sitten ruoka haukkasi huomattavasti suuremman osuuden tilipussista. Tilastokeskuksen mukaan 1970-luvulla suomalaisilla kului noin 23 prosenttia kuukausipalkasta elintarvikkeisiin, nykyisin osuus on alle 15 prosenttia.
Ruuan hinnan merkitystä ei kuitenkaan auta vähätellä. Etenkin pienituloisen ruokalaskussa hinnalla on merkitystä. Toki ruuan hinta kiinnostaa kaikkia kuluttajia tulotasosta riippumatta.
Erityisen tärkeää on, että ruuan hinta säilyy sellaisella tasolla, että terveellisten valintojen tekeminen on helppoa kaikille. Hyvin usein terveellisesti syövät käyttävät enemmän rahaa ruokaostoksiinsa kuin epäterveellisesti syövät.