Sähköistä tunnistautumista koskevan lain uudistuminen tulee muuttamaan avainlukulistoihin tottuneiden suomalaisten pankkiasiointia ja verkko-ostamista syyskuun puolivälissä. Silloin astuu voimaan uusi maksupalveludirektiivi, minkä jälkeen verkkokauppaostoksilla ei riitä enää luottokorttitietojen syöttäminen vaan lisävarmennuksia tarvitaan, ellei kyse ole ihan toistuvista ja rutiiniluontoisista ostoksista, kuten esimerkiksi suoratoistopalvelujen kuukausimaksuista.
Lisävarmennus voi olla esimerkiksi kertakäyttöinen pin-koodi, tai etenkin älypuhelimissa käytettävä sormenjäljen tai kasvojen tunnistus.
Kyse ei ole pelkästään verkkoshoppailusta vaan tunnistautumista tarvitaan entistä enemmän myös julkishallinnon palveluissa.
Henkilöllisyyden varmistaminen on turvallisuuskysymys, sillä väärinkäytösten ja verkkopetosten määrä on jatkuvasti lisääntynyt. Ongelmallista on se, että vahvan tunnistautumisen tavat eivät ole yhteneväisiä, vaan ne vaihtelevat esimerkiksi pankkien välillä. Kaikkein tärkeintä olisi, että tunnistautuminen olisi helppoa ja toimivaa.
Uuden opettelu ja moninkertainen varmistelu voi silti tuntua työläältä jopa rutinoituneelle netin käyttäjälle ikäihmisistä puhumattakaan. Teknologian tulee palvella käyttäjää, eikä päinvastoin. Pitää muistaa, että Suomessa asuu edelleen iso joukko ihmisiä, jota eivät sukkuloi sujuvasti verkkomaailmassa. Viime vuonna tehdyn kyselyn mukaan noin viidesosa 65–74-vuotiaista ei ollut koskaan käyttänyt internetiä. Myös heidän tulee saada palvelua.