Vaikka tulevan hallituksen kokoonpano on vielä arvoitus, on työllisyysasteen nostaminen 80 prosentin tuntumaan varmasti seuraavan hallituskauden tärkeimpiä tavoitteita. Sen saavuttaminen edellyttää, että työurat jatkuvat alku- ja loppupäästä. Lisäksi työttömät ja osatyökykyiset tulee saada työelämän piiriin. Työssä olevat pitäisi saada viihtymään työssään, sillä työtyytyväisyyden vaikutus työssäjaksamiseen ja sairauspoissaoloihin on kiistaton.
Työpaikan tarjoaminen ei kuitenkaan nykymaailmassa yksin riitä. Työntekijät haluavat työstä muutakin kuin palkkaa. Työolot ja mahdollisuus vaikuttaa oman työnsä järjestämiseen vaikuttavat olennaisesti työnantajakuvaan ja siihen, miten sitoutunutta henkilöstöä yritys onnistuu rekrytoimaan.
SAK:n työolobarometri kertoo, että viime kuukausina työntekijöiden tyytymättömyys on lisääntynyt. Entistä useampi on tyytymätön siihen, miten työt työntekijöiden kesken jaetaan työpaikalla sekä siihen, missä tahdissa ja millä menetelmillä työt tehdään.
Työtyytyväisyys vaikuttaa suoraan yrityksen tuottavuuteen ja tuloskuntoon, joten kyse ei ole vähäpätöisestä asiasta.
Viihtymiseen ja työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen käytetty aika ei mene hukkaan. Viihtyminen, jaksaminen ja vähäinen sairastaminen liittyvät kaikki toisiinsa. Nykyisistä menetelmistä esimerkiksi työaikapankit ja liukuva työaika ovat keinoja, joilla työtyytyväisyyttä on saatu lisättyä. Vastuun ja vaikutusmahdollisuuksien lisääminen ovat työntekijöitä tarvitseville yritykselle kilpailuvaltti.