Suomen raidehankkeet nytkähtivät viime viikolla eteenpäin, mutta vain hitusen. Liikenneministeri Sanna Marin (sd) ilmoitti, että Turun ja Tampereen nopeiden ratojen suunnittelua varten ollaan perustamassa hankeyhtiöitä, joihin myös kunnilta odotetaan osallistumista ja rahaa. Koska perustettavien hankeyhtiöiden tehtävä on käynnistää suunnittelutyö, joka kestää vuosia, varsinaiset rakentamispäätökset jäävät aikaisintaan seuraavan hallituksen tehtäväksi. Luultavimmin rakennustyöt ajoittuvat 2030-luvulle.
Kaksoisraiteen jatkaminen Suomi-radan pohjoisosassa sen sijaan jäi vielä toiveikkaaksi ajatukseksi. Se on harmi, sillä pääradan varressa asuu yli puolet suomalaisista. Hitaus hankkeiden suunnittelussa ja koko Suomea koskevan ratasuunnitelman puute vaikeuttaa myös EU-tukien saantia suurille ratahankkeille.
Toteutuessaan Helsingin ja Tampereen välisen yhteyden nopeutuminen lyhentää myös Suomi-rataa pohjoiseen matkustavien matka-aikaa, mutta se ei riitä. Junasta tulee aidosti kilpailukykyinen matkustusmuoto lentoliikenteen kanssa vasta sitten, kun Oulusta pääsee Helsinkiin neljässä tunnissa. Se edellyttää lisää kaksoisraidetta.
Matkustajatilasto tukee raidehankkeiden ulottamista pohjoiseen. Junamatkustajien määrä kasvoi elokuussa kaikkein eniten Oulun ja Helsingin välillä, peräti 20 prosenttia. Kokkolan ja Ylivieskan välinen kaksoisraide valmistui 2017. Tuolloin Oulu–Helsinki-välillä matkustajamäärä kasvoi peräsi 48 prosenttia. Suomi-radan varrella on myös useita teollisuuskeskittymiä, joille tavaraliikenteen sujuvuus on tärkeää.