Kansalaisvaikuttaminen ja lähidemokratia ovat nykyisen kuntapolitiikan muotitermejä. Raahen hallinnonuudistuksen yhteydessä pari vuotta sitten perustetun lähidemokratianhallituksen taival ei kuitenkaan näytä menestystarinalta.
Hyvänä tausta-ajatuksena lähidemokratiahallituksen perustamiselle oli se, että näin saadaan kuntaliitosten myötä kasvaneen Raahen kaupungin reuna-alueiden ääni kuuluviin päätöksenteossa. Hallituksessa on edustus kaikista entisistä kunnista Raahesta, Saloisista, Pattijoelta ja Vihannista.
Raahen lähidemokratiatoiminnan ongelmaksi on tullut vaikutusvallan puute. Hallituksen jäsenet eivät tunne, että heillä olisi aidosti vaikutusmahdollisuuksia kunnallisiin päätöksiin tai että heitä kuultaisiin ennen päätöksentekoa. Omaa kaupunginosaa koskevat päätökset ja kehittämisajatukset tulevat lähidemokratiahallitukselle lähinnä jälkikäteen tiedoksiantoina. Jos alueen asukkaita ei kuulla ennen päätöksentekoa, jää vaikuttaminen näennäiseksi.
Myös lähidemokratiailtojen yleisömäärä tahtoo jäädä yhden ihmisen sormin laskettavaksi. Lähidemokratiaa ei kannata hylätä, mutta toimintamalli kaipaa reipasta uudistusta.
Lähidemokratiahallitus ei toki ole ainoa kansalaisvaikuttamisen kanava. Raahen seutukunnan asukkaat ovat vaihtelevasti innostuneet mahdollisuudesta tehdä kansalaisaloitteita. Erityisesti siikajokiset ovat kunnan asukasmäärään suhteutettuna olleet innostuneita aloitemahdollisuudesta, pyhäjokiset puolestaan eivät tunne kanavaa omakseen.