Suomalaiset ovat valinneet itselleen presidentin tulevaksi kuusivuotiskaudeksi. Odotetusti pestiä jatkaa valitsijayhdistyksen ehdokkaana jatkokautta tavoitellut Sauli Niinistö.
Ennen vaaleja pelättiin Niinistön ylivoimaisuuden murentavan kansalaisten äänestysaktiivisuutta. Romahdusta ei tullut, vaan presidentinvaali innostaa ihmisiä edelleen käyttämään äänioikeuttaan, vaikka lopputulos näyttäisikin selvältä. Kampanjoinnin aikana spekulointi ja huomio kiinnittyivätkin poikkeuksellisen paljon vaalien kakkospaikkaan.
Presidentin toimintakentällä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa suomalaiset ovat olleet pitkälti Niinistön linjoilla koko kuluneen presidenttikauden. Presidentin arvostus on ollut poikkeuksellisen korkeaa, esimerkiksi kesällä 2016 Helsingin Sanomien teettämässä kyselyssä peräti 89 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että Niinistö on presidenttinä onnistunut tehtävässään erittäin tai melko hyvin.
Vaalitulos on sikäli poikkeuksellinen, että ensimmäistä kertaa suoran kansanvaalin aikana presidentti valittiin heti ensimmäisellä kierroksella. Se kertoo toki tyytyväisyydestä Niinistön tapaan hoitaa tehtäväänsä, mutta kenties myös turvallisuushakuisuudesta aikana, jolloin Suomen rajojen ulkopuolella on koettu monta kriisiä. Niinistön ensimmäiseen kauteen mahtuu sotaa Ukrainassa, Venäjä-pakotteita, terrori-iskuja Euroopassa, kuohuntaa Euroopan unionin sisällä ja valtaisa määrä turvapaikanhakijoita. Jatkuvuuden tunne kulkee yhtä jalkaa turvallisuudentunteen kanssa.
