Väylävirasto ennakoi tälle keväälle normaalia kelirikkotilannetta kaikkialle muualle paitsi Lapin ja Kakkois-Suomen alueelle. Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen liikennevastuualueen aluevastaava Pekka Toiviainen on samoilla linjoilla. Raahen alueella keväästä voi tulla erilainen kuin edellisvuosina, jolloin kelirikko on kurittanut alueen teitä.
– Nyt näyttää kelien suhteen hyvältä. Yöpakkasia riittää, päivällä paistaa aurinko ja tuulee, niin se kuivattaa tienpintoja sulamisen tahtiin.
Toiviaisen mukaan hyvää lupaa myös se, että maastossa ei tällä hetkellä ole paljoa vettä kuivan kesän ansioista. Mikäli kevät muuttuukin sateiseksi, voi tilanne olla nopeasti hankalampi.
– Me seuraamme säätilannetta jännittyneenä. Nyt seuraavat kaksi viikkoa näyttävät hyvältä.
Viime keväänä kelirikko oli erityisen paha. Toiviainen sanoo, ettei muista nähneensä moista kevättä aikaisemmin uransa aikana. Kevät tuli niin äkkiä, että painorajoituksiinkin jouduttiin turvautumaan. Raahen alueella painorajoitettuja teitä oli ainakin Paavolassa.
– Painorajoituksia laitetaan vasta, kun on pakko. Pakko on siinä tilanteessa, kun tienpitoajoneuvo aiheuttaa tiellä enemmän lisää vahinkoa kuin saa korjattua.
Painorajoituksilla estetään teiden liiallinen vaurioituminen ja turvataan kulkukelpoisuus muun muassa hälytysajoneuvoille. Yleisimmin käytetään 12 tonnin painorajoitusta.
Viime vuosina koko maassa on asetettu painorajoituksia vuosittain yleensä noin 600–2 000 kilometrille. Viime keväänä painorajoituksia oli noin 4 100 kilometrillä maanteitä ja loppusyksylläkin vielä lähes 600 kilometrillä. Väyläviraston mukaan eniten kelirikolle alttiita teitä on Suomen keskiosissa, missä maaperä ja maasto-olosuhteet ovat sen syntymiselle otollisia ja sorateitä on paljon.
Toiviainen toivoo, että raskaan kuljetukset hoidettaisiin nyt, kun tilanne teillä on vielä hyvä. Kevään edetessä raskaat kuljetukset kannattaa ajoittaa esimerkiksi aikaiseen aamuun, jolloin vuorokauden lämpötila on alimmillaan ja tien kantavuus suurimmillaan.
Tällä hetkellä Toiviainen on erityisen huolissaan päällystettyjen teiden kunnosta, sillä rahaa niiden korjauksiin ei ole riittävästi. Raahen alueella eniten oirehtii tie 813, eli Pattijoen kylältä Siikajoen kylälle vievä tie.
– Teitä ei pystytä uusimaan, vaikka pitäisi. Tämä tekee sen, että vettä voi päästä päällysteen alle. Sitten tulee routimista, vesi jäätyy ja sulaa. Reikä saattaa tulla päällysteeseen yllättävänkin joutuin.
Toiviaisen mukaan teiden korjaustilanne on tällä hetkellä ennätyshuono. Esimerkiksi entisen Oulun läänin alueella on yli 8 000 kilometriä päällystettyjä teitä, joita pitäisi uusia noin 650 kilometriä vuosittain. Tänä vuonna uusitaan vain 120 kilometriä. Ensisijaisessa asemassa ovat valtatiet ja kantatiet, joiden kautta suurin osa liikenteestä ajetaan.
Tilanne saa tiemiehen surulliseksi.
– Tulevaisuudessa voi olla niin, että kaikki rahat menevät vain teiden paikkauksiin. Se on sitten muualta pois.