Suomessa on 15 vuoden ajan kasvatettu naudanlihaa systemaattisesti kolmessa vaiheessa. Lypsytiloilla syntyvät vasikat siirtyvät 2 viikon ikäisinä välikasvattamoon, mistä ne lähtevät puolivuotiaina loppukasvatukseen ja sieltä vuotta myöhemmin teurastamoon.
AtriaNauta palkitsee tiloja vuosittain. Palkintolistalle pääsee erinomaisilla tuotannon tuloksilla ja kokonaislaadulla sekä jatkuvalla toiminnan kehittämisellä.
Palkitulla Juha ja Suvi Moilasen Palokankaan tilalla Ruukissa on erikoistuttu vasikoiden välikasvatukseen parin vuoden ajan. Moilasista on tärkeää olla turvaamassa kotimaista lihantuotantoa.
28-vuotiaiden maatalousyrittäjien tila oli aiemmin kasvinviljelytila. Tuotannon muutos merkitsi 3 uuden navetan rakentamista Palokankaan tilalle. Kuhunkin mahtuu 150 nautaa. Pienimmät, ikään kuin vauvaikäiset, ovat omassa navetassaan 2 kuukauden ikäisiksi. Sitten ne siirtyvät toiseen navettaan, jossa ne kasvavat 4 kuukautta ennen siirtoaan seuraavalle tilalle, loppukasvattamoon.
Kerrallaan Palokankaalla on 450 vasikkaa. Vuoden aikana tilan kautta käy 900 eläintä. Joka siirron jälkeen tyhjät tilat pestään ja desinfioidaan.
Palokankaan tila on alan moderneimpia. Vanhemmilla tiloilla vasikat ovat yleensä suuressa navetassa, jonne saapuu 70 nautaa pian sen jälkeen, kun 70 on sieltä lähtenyt. Suuri navetta, jossa on tiheä kierto, altistaa eläintaudeille. Pienessä navetassa tauteja liikkuu vähemmän.
Tila kuuluu nautatilojen terveydenhuollon seurantajärjestelmään Nasevaan. Eläinlääkäri käy joka viikko tilalla, ja sairaita eläimiä hoidetaan tarvittaessa antibiooteilla.
Eläinlääkäri on mukana, kun vasikoiden sarven aiheet poltetaan. Hän rauhoittaa, kipulääkitsee ja puuduttaa vasikat ennen nupoutusta.
Moilaset ovat valinneet eläinsuojelulakia tiukemmat olosuhteet vasikoiden kasvatukseen. Tila on hakenut eläinten hyvinvointikorvausta, joka korvaa väljempiä kasvatusolosuhteita ja runsasta kuivitusta.
Atria on palkinnut myös Ruukissa toimivan Luken tutkimusnavetan, jossa vasikat kasvavat keskimääräistä nopeammin kuin muilla tiloilla.
Tutkimusnavetan eläimet ovat Luken erikoisasiantuntijan Erkki Joki-Tokolan mukaan jopa 2 kertaa väljemmissä tiloissa kuin eläinsuojelulaki määrää.
Karjan ruokinta on automatisoitu. Ruokintatietoja ja laitteiston toimivuutta seurataan sen valmistuspäässä Kanadassa.
Joki-Tokolasta tuottavuuden takana on paitsi riittävä ruokinta, myös hyvät tilat ja olosuhteet.
– Niillä on oma perusmerkitys; ne ovat perusta eläinterveydelle. Sairas eläin ei syö hyvin.
