Palonkylän, Ollinsaaren ja Mettalanmäen historian kirjaaminen yksiin kansiin on monesta syystä luontevaa.
Nämä kolme kylää kuuluivat aikoinaan Palon koulun koulupiiriin.
–Ennen tämä alue oli muutenkin yhtenäisempi, silloin kun asutusta ei ollut vielä kovin paljoa. Kylärajat eivät olleet niin tarkkoja kuin nyt, sanoo Palon koulun historiikin kirjoittanut palonkyläläinen – tai tarkasti ottaen savonlahtinen Marja Halmetoja.
Marja vetää Raahe-opiston ryhmänä aloittanutta kyläkirjakurssia. Lopputuloksena saadaan aikaan kolmen kylän tarina.
Kyläkirjat eivät synny aivan maasta polkaisten ja Marja onkin varautunut pitkään, muutaman vuoden projektiin.
Valtavaa aihetta on pakko rajata. Alueelliseksi rajaksi on ajateltu Mettalasta Ruskoa ja Södermettalaa ja Kokkolantietä.
Ollinsaaresta alueeseen kuuluu itsestäänselvästi Ollinsaaren kartanosta eli koivukujasta alkava alue.
–Kartano on tärkeä, koska siellä on asunut useita palonkyläläisiä sukuja.
Aikarajan vetäminen on sekin tärkeää, muuten kirja paisuu liian laajaksi.
–Nykyaikaan ei edes yritetä tulla. Ehdotin ryhmälle aikarajaukseksi joko vuotta 1950 tai 1965–70 eli aikaa, jolloin Rautaruukki tuli Raaheen.
Marja alkoi tehdä listaa kirjan aiheista viime talvena. Otsikoiksi kirjautuivat muun muassa uudet ja vanhat suvut ja tilat, sotilastorppa, kaksi tiilitehdasta ja monenlaiset ammatit.
–Täällä on toiminut puuseppiä, räätäleitä, jäsenkorjaajia, taiteilijoita, parantajia, muusikoita, kuppareita ja vaikka ketä.
Taustaa kyläkirjalle tuli tietyllä tavalla tehtyä jo vuosina 1993–93, jolloin Palonkylässä toimi Sofy-projekti.
Marja kirjoitti projektin julkaisuun muutaman sivun tiivistetyn historiikin Palonkylästä.
–Jälkeenpäin ajatellen, silloin olisi ollut todella hyvä tilanne kirjoittaa kokonainen historia kylästä. Silloin oli vielä elossa palonkyläläisiä, jotka muistivat asioita 1900-luvun alusta.
Arvokasta suusanallista perimätietoa saatiin kuitenkin talteen. Palon koululle järjestettiin haastattelutilaisuus, johon kutsuttiin iäkkäitä palonkyläläisiä kertomaan muisteluksiaan. Muistoja Palonkylästä -keskustelut on nyt kuunneltavissa cd-levyiltä.
Pari vuotta sitten koululla järjestettiin muisteluilta entisille oppilaille ja koulun henkilökunnalle. Ilta paisui näyttelyksi asti, sillä koululle tuotiin monia konkreettisia muistoja, kuten valokuvia, puutöitä ja lehtileikkeitä.
–Siinä vaiheessa, kun valokuvia piti alkaa palauttaa, tuli tunne, että näitä ei voi päästää noin vain maailmalle. Ne piti saada talteen. Siitä alkoi kuvien skannaaminen, Marja kertoo.
Äidinkielenopettaja-taustansa takia Marja on kiinnostunut kirjoittamisesta ja historiasta.
Hän pitää tärkeänä, että ihmiset tuntevat oman paikkakuntansa historian.
–Minusta koulun historianopetuksessa käydään liikaa läpi maailman historiaa. Monessa muussa maassa keskitytään omaan historiaan enemmän.
Marja uskoo kyläkirjan tulevan kiinnostamaan ihmisiä. Siitä hän sai esimakua jo Palon koulun historiikin valmistuttua.
Vielä ei tiedetä kuka kirjan tulee kustantamaan. Marja toivoo, että kustantaja olisi kotiseutuyhdistys.
Palonkylän, Ollinsaaren ja Mettalanmäen kyläkirjatyö on aloitettu Raahe-opiston ryhmänä.
Historiikkiryhmä kokoontuu kuukauden joka toisena maanantaina palon koululla kello 18–19.30.
Seuraava kokoontuminen on 9. lokakuuta.
Kurssia vetää Marja Halmetoja, joka on luvannut toimittaa kyläkirjan.
Kokoontumiseen ovat tervetulleita kaikki, jotka haluavat osallistua kirjan tekoon tai omistavat kuvia tai muuta aiheeseen liittyvää materiaalia.