Pa­lo­va­roit­ti­met ta­lo­yh­tiön vas­tuul­le – siir­ty­mä­ai­ka päättyy vuoden lopussa

Vastuu palovaroittimien toimintakunnosta siirtyy vuodenvaihteessa taloyhtiöille. Se tarkoittaa, että rakennuksen omistajalla on velvollisuus huolehtia, että asunnoissa on riittävä määrä toimivia palovaroittimia.

Kuva: Vesa Joensuu / arkisto

Vuoden 2026 alusta palovaroittimien hankinta ja kunnossapito siirtyvät asukkaalta rakennuksen omistajalle, eli käytännössä taloyhtiöille ja vuokrataloyhtiöille. Pelastuslain uudistuksen myötä taloyhtiöillä on velvollisuus huolehtia, että jokaisessa asunnossa on riittävä määrä toimintakuntoisia palovaroittimia. Kahden vuoden siirtymäaika päättyy vuodenvaihteessa.

Isännöintiliiton lakiasiantuntija Sara Rintamo korostaa tiedotteessa, että suurimmat kysymykset liittyvät vastuunjakoon sekä tarkastusväliin ja varoittimien testaamiseen. Taloyhtiön vastuulle kuuluu varoittimien hankinta ja asennus, mutta asukkaan vastuulla on edelleen testata varoittimen toiminta säännöllisesti ja ilmoittaa vioista viipymättä.

– Lähtisin siitä, että tarkastus vuosittain on riittävää. Jos palovaroittimien virtalähde kestää useamman vuoden, voi pitempikin tarkastusväli olla mahdollinen. Ajoittain on kuitenkin varmistettava, että palovaroittimet ovat edelleen paikallaan ja että ne testatessa toimivat normaalisti, linjaa Rintamo.

Rintamo hoksauttaa, että taloyhtiön kannattaa laatia kirjallinen suunnitelma tarkastuksista ja vastuista, jotta epäselvyyksiä ei synny. Taloyhtiön edustajalla on esimerkiksi oikeus mennä asuntoon palovaroittimen asentamiseksi, kunhan käynnistä kerrotaan etukäteen.

Palovarottimen paikka on katossa

Sisäministeriön mukaan palovaroittimia tulee olla vähintään yksi jokaista alkavaa 60 neliömetriä ja kerrosta kohden. Uusi asetus edellyttää, että varoittimet asennetaan kattoon vähintään puolen metrin päähän seinistä.

Asunnossa voi olla sekä taloyhtiön että asukkaan omia palovaroittimia, mutta taloyhtiö vastaa vain omistamistaan laitteista.

– Tämä asia on hyvä muistaa, jotta taloyhtiö ei lähde saman tien poistamaan asukkaan omia hälyttimiä. Erityisen tärkeää tämä on esimerkiksi kuulovammaisten kohdalla, joilla on oma hälytin lisälaitteilla, Rintamo lisää.

Pelastuslaitokset seuraavat velvoitteen toteutumista ensisijaisesti neuvonnan, ohjauksen ja turvallisuusviestinnän keinoin. Tarvittaessa voidaan myös tehdä palotarkastuksia.