Puolustusministeri Jussi Niinistön (sin) asettama työryhmä selvittää parhaillaan miten Maanpuolustuskoulutusyhdistystä (MPK) kehitetään.
Selvittelyn alla on vapaaehtoisen maanpuolustuksen aseman kohentaminen paikallispuolustuksessa ja virka-aputehtävissä, MPK:n kehittäminen viranomaiseksi tai liittäminen Puolustusvoimiin.
Taustalla on valtioneuvoston helmikuussa hyväksymä puolustusselonteko, jossa todetaan MPK:ta kehitettävän Puolustusvoimien strategisena kumppanina pohjoismaisten toimintaperiaatteiden mukaisesti. Pohjoismaisilla naapureillamme Ruotsilla, Norjalla ja Tanskalla on kodinturvajoukot ja jos MPK liitetään Puolustusvoimiin, se tarkoittaisi kodinturvajoukkojen perustamista meillekin.
Vihannin reserviläisten puheenjohtaja ja aktiivinen MPK:n kouluttaja Pasi Parkkila ei usko kodinturvajoukkojen perustamiseen Suomeen.
–Puolustusvoimien organisoimat paikallisjoukot tuntuu selkeästi suomalaiselta ratkaisulta, Parkkila sanoo.
Olennainen ero kodinturvajoukkojen ja paikallisjoukkojen välillä on lähinnä varustelussa.
Kodinturvajoukkoihin kuuluvalla on kotonaan varusteita ja jopa aseita, kun taas paikallisjoukkoihin kuuluvalla on vain mahdollisesti varustus ja valmius lähteä kun käsky käy.
–Näen aika kaukaisena sen, että kotona pidettäisiin omia varusteita. Aseistaminen ja muu varustelu saadaan kyllä hyvin hoidettua tarpeen tullen jos vain on lähtijöitä.
Parkkila kokee, että Puolustusvoimat ottavat reserviläistoiminnan vakavasti. Määrärahoja on lisätty aktiivisten reserviläisten hyödyntämisekseen.
Parkkila itse saa tämän tästä "tornipostia", jossa häntä pyydetään kouluttamaan reserviläisiä. Koulutuksia on useita vuodessa eri puolilla maata.
–Annan muun muassa erilaisia käytännön koulutuksia vapaaehtoispohjalta. Koska koulutukset ovat pääasiassa viikonloppuisin, on vapaaehtoisten käyttäminen kouluttajina kustannustehokasta. Ammattilaisten resursseja vapautuu johonkin muuhun. Kansantaloudellisesti erittäin hyvä homma.
Kodinturvajoukot-sana herättää ihmisissä kirjavia mielikuvia.
Jotkut vetävät sanaan suoran yhtäläisyysmerkin sisällissodan aikaisiin suojeluskuntiin. Puolustusvoimissakin katsotaan, että sotilaallinen maanpuolustus kuuluu nimenomaan heille.
Parkkila odottaa mielenkiinnolla puolustusministerin työryhmän loppuraporttia siitä, mitä kehittämistyö tulee tarkoittamaan.
–On olemassa erilaisia variaatioita siitä, millä konstilla saadaan entistä nopeammin porukkaa kokoon sitten kun on tarvetta. Siinä on vapaaehtoisen maanpuolustuksen pahin pullonkaula. Kun tarve tulee, ei voida kuukausia odotella, että ihmiset saadaan kokoon.
Paikallisjoukkojen valmiutta on kehitetty eri puolilla Suomea.
Pari viikkoa sitten maavoimien joukko-osastojen johtamat paikallispuolustusharjoitukset järjestettiin Kainuussa, Kaakkois-Suomessa ja Satakunnassa.
Paikallisjoukkoihin sijoitetaan oman toiminta-alueensa hyvin tuntevia reserviläisiä.
Heitä koulutetaan kertausharjoituksissa, vapaaehtoisissa harjoituksissa ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kursseilla koko valtakunnan alueella.
–Maakuntakomppanian porukkaa oli esimerkiksi Raahessa öljyntorjuntatöissä. Heitä voidaan käyttää virka-aputehtävissä mihin viranomaistaho heitä kokee tarvitsevansa.