Pattijoen jokiveden laatu selvitetään. Ylitarkastaja Jermi Tertsunen Pohjois–Pohjanmaan Elystä kertoo, että kuormitusselvitys tehdään yhdessä Raahen kaupungin kanssa. Veden laadun selvittäminen on yksi askel kohti Pattijoen kunnostushanketta.
Asia on ollut sydämellä etenkin Lasinkankaalla asuvalla Jouko Kalliolla ja hänen edesmenneellä isällään. Kalevi Kallio aloitti Pattijoen alkuperäisen taimenkannan kasvattamisen ja säilyttämisen omassa kotilammessaan, jossa Jouko Kallio on sitä jatkanut jo vuodesta 2000.
Kallio toivoo, että Pattijoki saataisiin siihen kuntoon, että taimenkanta lisääntyisi siinä luonnollisesti. Se edellyttäisi muun muassa kunnollisia kutupaikkoja ja koskien kunnostamista.
Jotta luontainen lisääntyminen jatkuisi, tarvitaan kuitenkin monia muitakin toimia. Tertsunen sanoo, että ilman joen vedenlaadun selvittämistä ja parantamista, kunnostamistöillä ei kalakannallekaan ole merkitystä.
Pattijoki ruopattiin ja kaivettiin 50-luvulla työllisyystöinä ja osa vanhoista uomista jäi kuivilleen, kun joelle kaivettiin uusi kanava. Kallio toivoo, että vanhat uomat vesitettäisiin uudelleen.
Hänen mukaansa jokeen tarvittaisiin myös mutkia ja koskia, joissa taimenilla olisi myös piilopaikkoja niiden vihollisia, minkkejä ja saukkoja vastaan. Nykyisessä kanavassa niitä ei ole.
Pattijoelle on tehty jo kunnostustarvekartoitus. Tertsusen mukaan hankkeesta pitäisi saada innostumaan kaikki asianosaiset; osakaskunnat, yhdistykset ja järjestöt, kylätoimikunnat sekä jokivarren asukkaat.
Mereen laskevista joista kunnostetaan parhaillaan Vääräjokea ja Siipojokea, hankkeesta vastaa Kalajoen kaupunki. Iin kunta puolestaan vetää Olhavanjoen hanketta. Tertsunen sanoo, että hankkeet lähtevät liikkeelle nopeasti, jos ollaan yksimielisiä niiden tarpeellisuudesta.
