Pentti Syr­jä­pa­lo kir­joit­taa Uljuan altaan tarinan

Pentti Syrjäpalo tuntee kotijokensa, Siikajoen. Joesta on pitkälti kysymys hänen kirjoittamassaan kirjassa Uljuan tekoaltaasta. Pentillä on Siikajoelle yksi toivomus.

-
Kuva: Sari Jaatinen

Vuosi sitten pari miestä kysymään Pentiltä kiinnostaisiko kirjoittaa kirja 50 vuotta täyttävästä Uljuan altaasta.

Toinen miehistä oli "allasevakko" eli hänen kotinsa oli jäänyt altaan alle. Toinen miehistä oli taas nykyisiä altaan kunnossapitäjiä eli miehissä kiteytyi altaan alku ja nykyhetki.

Työ tuntui isolta urakalta, mutta vaa'assa painoi se, että Pentti tuntee joen.

– Tunnen Siikajoen läpikotaisin. Olen hiihtänyt ja veneillyt sitä päästä päähän, ravustanut poikasena ja kalastanut. Olen myös seurannut joen muuttumista, veden saastumista ja jokipenkereiden romahtelua eli nähnyt altaan vaikutukset, Pentti sanoo.

Kirjan on määrä ilmestyä keväällä 2019 ja urakka on suunnilleen puolivälissä.

Tässä kohtaa Pentti pystyy jo sanomaan, että hänen oma suhtautumisensa Uljuan tekoaltaaseen on muuttunut.

– Altaalla on ollut hyviä vaikutuksia ja huonoja. Vaaka on kohdallani kallistunut enemmän hyvän suuntaan.

Kirjoittajana Pentti on saanut varsin vapaat kädet. Toki kirjan kustantajat eli ely-keskus, Vattenfall, Siikalatvan kunta ja Pulkkila-seura ovat esittäneet omia toiveitaan.

Uljuaa on valokuvattu kirjaa varten ympärivuotisesti. Kuvauskaverina Pentillä on ollut Seppo Alatalo, jonka Pentti nostaa suomalaisten luontokuvaajien parhaimmistoon. Myös vanhoja kuvia on koottu kirjan sivuille.

Allasevakoilta Pentti on saanut heidän kirjoittamiaan tarinoita altaan alta hävitetyistä kodeistaan.

Kirja alkaa jokilaakson historiasta, ajasta ennen allasta. Siitä tarina etenee altaan suunnitteluun ja perustustöihin. Euroopan suurimpiin pengerrettyihin järviin kuuluva Uljua oli aikoinaan hyvin tärkeä työllistävä hanke.

Voimalaitos käynnistyi vuonna 1970.

– Altaan oli tarkoitus poistaa tulvat, mutta se ei kaikilta osiltaan toteutunut.

Haittojakin tuli, jo rakennusvaiheessa.

Täyttökanavasta pääsi vuotamaan savilietettä. Vesi sameutui merelle asti. Kutupaikat menivät, eikä vettä voitu käyttää karjalle.

Rapu hävisi, eikä ole tullut koskaan takaisin.

– Rapujen osalta tehtiin nahkapäätös. Niiden häviäminen selitettiin rapurutolla. Miten se rutto sattui samaan aikaan kuin tämä vuoto, Pentti kysyy.

Rannat vyöryivät veteen, kun veden pinta vaihteli rajusti.

Korjaustöitä tehtiin miljoonilla, eikä rantoja ole kaikin osin saatu kuntoon.

Vattenfallin aikana veden "humpaaminen" on saatiin tasaisemmaksi, mutta vuorokausivaihtelun takia joki ei jäädy kuin ennen vanhaan.

– Uljuan vesimäärä on niin suuri ja pohjasta tulee lämmintä vettä. Tällä viikolla saattaa joki jäätyä.

Uljua on osoittautunut erinomaiseksi kalapaikaksi.

Madetta ja haukea nousee niin, että hyvä kun isoimmat vonkaleet mahtuvat avannosta läpi.

– Uljua on kaunis, yksi kauneimpia tekojärviä mitä tiedän. Siellä mökkeillään ja kalastetaan. Onginnan SM-kisoihin tuli lähes 1000 osanottajaa. Haukiuistelussa tuli niin paljon kalaa, etteivät meinanneet veneisiin mahtua.

Siikajoelle Pentti toivoo parempaan veden laatua. Se on nyt joen suurin ongelma.

– Pikkupoikana oli joenrannassa valkeaa, kovaa hiekkaa. Nyt pohjassa on lietettä puolisääreen.

Ilmoita asiavirheestä