Tällä tontilla seisoi museon perustaja Carl Robert Ehrströmin talo. Se tuhoutui tulipalossa keskiviikkona 6.5.1987. Talo purettiin vuonna 1991. Nykyinen asuintalo valmistui vuonna 1999.
Kruununkylästä kotoisin
Carl Robertin isä oli talonpoikaisista oloista lähtenyt Kruununkylän kappalainen Anders Ehrström. Hän oli ollut Upsalassa Linnén oppilaana ja harrasti luonnontieteitä. Papin perheessä oli 14 lasta. Pojista Erik Gustav oli tunnettu ”Turun romantiikan” aikaisesta toiminnastaan ja Fredrik August oli aikansa tunnetuimpia säveltäjiä.
Vuonna 1816 Carl Robert harppasi Vaasan triviaalikouluun. Vielä samana vuonna hänet siirrettiin seuraavalle luokalle. Näin hänestä tuli J. L. Runebergin luokkakaveri. Pojat pääsivät ylioppilaaksi yhtä aikaa. Carl Robert aloitti yliopisto-opinnot Turun akatemiassa. Hänen toveripiiriinsä kuuluivat Runebergin lisäksi J. J. Nervander, J. V. Snellman ja E. Lönnrot. Hän oli säveltäjäveljensä kanssa innokkaasti mukana ylioppilaselämässä. Yliopiston muutettua Helsinkiin v. 1828 ystävykset siirtyivät sinne jatkamaan opintojaan.
Carl Robert oli hyvin monipuolisesti sivistynyt henkilö, tyypillinen romantiikan ajan edustaja. Hän oli läpi elämänsä kirjeenvaihdossa nuoruusaikaisten ystäviensä kanssa.
Ehrström tutki lapsivuodekuolleisuutta
Ehrströmin lääkärin ura alkoi 1830-luvun puolivälissä Helsingin synnytyslaitoksen väliaikaisena amanuenssina. Olosuhteet tuon ajan sairaaloissa olivat alkeelliset ja Ehrströmin amanuenssikautena laitoksessa sattui epidemialuonteinen lapsivuodekuolleisuuden aalto. Lapsivuodekuume oli synnyttäjien ja vastasyntyneiden uhkana erityisesti synnytyslaitoksissa. Ongelma askarrutti Ehrströmiä siinä määrin, että hän valitsi tämän tapauksen vuonna 1840 ilmestyneen väitöskirjansa aiheeksi. Kirjassaan hän arvelee, että tauti leviää kosketuksen kautta. Tautien leviämistä bakteerien välityksellä ei tuohon aikaan vielä tunnettu. Synnytyslaitoksen epidemia talttui, kun käsihygieniaa tehostettiin: Ehrströmin kehotuksesta kaikki pesivät kätensä niin potilaan luokse mennessään kuin sieltä palatessaan.
Ehrström valittiin Tornion kaupunginlääkäriksi vuonna 1838 ja seuraavana vuonna Tornion piirilääkäriksi. Hänen vastuualueeseensa kuului suuri osa Lappia. Kehnot kulkuyhteydet tiettömissä erämaissa rasittivat häntä. Hänen tiedetään käyneen kirjeenvaihtoa muuttosuunnitelmistaan Lönnrotin kanssa, joka suositteli hänelle Oulua. Toisin kävi: hän tuli Raaheen piirilääkäriksi vuonna 1855, juuri kun kaupungin kukoistus purjelaivakaupunkina oli aluillaan.
Museon perustaja
Ehrströmin virka-aika Raahessa sattui purjelaivakaudelle. Huomatessaan, kuinka erikoisia esineitä merenkulkijat toivat Raaheen, kehittyi hänen mielessään ajatus museon perustamisesta keräämällä näitä tuliaisia kokoelmaksi.
Vuoden 1862 aikana ajatus oli kehittynyt siihen vaiheeseen, että Ehrström esitelmöi ”museumeista” kaupunkilaisille. Marraskuussa hän julkaisi Oulun Wiikkosanomissa pamfletin otsikolla ”Museuumit”. Sitä pidetään Raahen museon perustamiskirjana ja sen allekirjoituspäivää 21.10.1862 museon syntymäpäivänä.
