Kun kaupungista päin tullaan seminaarin alueelle on heti ensimmäisellä puistokaistaleella uusia istutuksia. Noin 30 omenapuuta istutettiin alueelle viime vuonna.
– Tänä vuonna listoilla on ainakin 50 puuta ja pensasta, jotka olisi tarkoitus istuttaa alueelle, kertoo Liisa Saarela.
Saarela on yksi työryhmän jäsenistä, joiden tehtävänä on ennallistaa seminaarin kampusalueen piha. Työ aloitettiin jo vuosi sitten keväällä. Mukana ovat myös Seija Takalo ja Jari Särkkä. Ensimmäisessä vaiheessa hankittiin taustatietoa siitä, millainen piha-alue on aikaisemmin ollut. Tietoa on etsitty maakunta-arkistosta, valokuvista ja ihmisiä haastattelemalla.
– Meillä on täällä valtakunnallisestikin upea ja hyvin säilynyt opettajaseminaari ympäristöineen. Olisi noloa, jos se menetettäisiin. Nyt oli viimeinen hetki ryhtyä ennallistamiseen, Särkkä toteaa.
Vaikka töihin on jo päästy, kaipaavat tekijät lisää tietoa. Takalo toivoo etenkin valokuvia alueesta, sillä niistä näkee hyvin, millaisia kasveja pihalla on ollut. Hän sanoo, että esimerkiksi 1960-1970 luvulla otetut kuvat antaisivat arvokasta tietoa alueen kasvillisuudesta.
– Alkuperäinen pihasuunnitelma on Raatihuoneen kellarissa, mutta vielä emme ole sitä sieltä löytäneet, Takalo harmittelee.
Ennallistamisen myötä alueelle nousee arboretum, eli puulajipuisto. Se on viheralue, johon kerätään laaja kokoelma puuvartisia kasveja. Suunnitelmissa on, että seminaarin alueelle tulee omenatarhan lisäksi esimeriksi erilaisia pihlajia, katajaryhmiä, vaahteroita, tammia ja kuusia. Takalo haaveilee myös ruusuistutuksista.
Myös kansalaiset voivat ottaa osaa hankkeeseen lahjoittamalla kasveja arboretumiin. Takalon mukaan niin perinnekasveja kuin modernimpiakin tulokkaita otetaan vastaan. Niitä istutetaan sitten eri kohtiin seminaarin aluetta. Esimerkiksi lähelle vanhoja opettajaseminaarin rakennuksia istutetaan vanhoja perinnekasveja. Muut kasvit pääsevät uudempien rakennusten läheisyyteen.
– Jos haluaa lahjoittaa kasveja, niin kannattaa ottaa yhteyttä Seijaan. Näin lahjoitukset tulevat keskitetysti ja saamme varmasti erilaisia kasveja alueelle, Särkkä huomauttaa.
Aikarajaa arboretumille ei ole. Takalo muistuttaa, että puutarha ei ole koskaan valmis, vaan työtä on aina.
Takalo kertoo, että kaikkien toiveissa on, että seminaarin pihapiiri houkuttelisi tulevaisuudessa entistä useamman poikkeamaan ja ihmettelemään kaunista ympäristöä.
– Meillehän on suunniteltu myös, että Vihernikkarin piha-alueesta tehdään 1800-1900-luvun vaihteen piha. Sinne tulee myös keittiöpuutarha, joka siellä on aiemminkin ollut, Takalo sanoo.
Nyt sillä kasvaa jo lipstikkaa, mutta muitakin yrttejä istutetaan. Saarelan mukaan sinne laitetaan kasvamaan ainakin meiramia, salviaa, rakuunaa, timjamia ja rosmariinia.
– Jos Härkätori on kaupunkilaisten olohuone, niin me voitaisiin olla se köökin puoli, Takalo sanoo.
Myös vanhaa piha-aluetta varten voi antaa lahjoituksia. Erityisesti sinne kaivataan rekvisiittaa.
Ennallistaminen ja arboretum ovat Raahen kaupungin hanketoiminnan ja kehittämisyksikön projekteja.
