Pi­ka­pu­he­lu: Ta­ri­noi­ta me­ren­ran­ta-kau­pun­gis­ta

Kirsti Vähäkankaan uusin teos Merellä ja meren äärellä on jo kymmenes osa hänen Meijän kaupunki tarinoi -kirjasarjastaan ja kaiken kaikkiaan jo kahdestoista Raahe-aiheinen kirja.

Teokseen on tallennettu tosiasioita ja tarinoita Raahesta eri aikakausilta. Erityisesti teoksen sivuilta voi lukea raikkaiden merituulten vaikutuksesta raahelaisten elämään.

Osa tarinoista on julkaistu aiemmin muun muassa Raahelaisessa. Jotkin tarinat Vähäkangas on tehnyt varta vasten kirjaa varten.

Joskus on käynyt niinkin, että lehtijuttu on johtanut laajempaan perehtymiseen. Näin kävi esimerkiksi Veikko ja Helena Saarelan taloa käsittelevälle jutulle.

Uudessa teoksessasi on yli 200 valokuvaa. Kuinka paljon työtä valokuvien hankkiminen vaatii, Kirsti Vähäkangas?

– Kuvat ovat enimmäkseen haastateltujen ihmisten albumeista. Ne on katsottu yhtä aikaa haastattelun kanssa. Kuvat kulkevat tekstin kanssa yhtä matkaa.

– Värisivuilla on minun ottamiani kuvia. Se oli aikamoinen projekti. Kameran kanssa pyöräilin ympäri rantoja ja kävin omia kuvia läpi. Se oli kuvien kannalta kirjan kaikkein suurin projekti.

Missä menee historian ja nykyisyyden raja?

– Ei minulla ole mitään rajoja. Nämä kirjat ovat aina monipuolinen lukupaketti. Ei niissä ole kaupunginosarajoja tai historiarajoja.

Saatko paljon palautetta lukijoilta? Millaista

– Paras palaute on se, että kirjat häipyvät kirjakaupasta. Jos joku löytää jonkin virheen, hän soittaa tai laittaa sähköpostia.

Mikä osa raahelaisuuden olemuksesta on vielä kirjoissasi käsittelemättä?

– Tuossa just soitti yksi ihminen ja sanoi, että kulttuurista on ollut melko vähän. Jonkin verran on ollut tarinoita muusikoista, kirjailijoista ja taiteilijoista, mutta enimmäkseen tarinat ovat olleet työ- ja arkkitehtuuriperäisiä. Eli ehkä se on tuo kulttuuri.

Mainos
Raahen Seudun pelit

Pelaa Raahen Seudun digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä