Raahen kaupunginjohtajana puoli vuotta sitten aloittanut Ari Nurkkala sanoo, että ensimmäiset kuukaudet ovat kuluneet vilauksessa. Ovi on käynyt tiuhaan, kun uudet ihmiset ja asiat heidän mukanaan ovat kävelleet sisään raatihuoneelle.
–Vasta pintaa olen ehtinyt raapaista, Nurkkala naurahtaa.
Kokemukset ovat olleet hyviä. Nurkkala sanoo, että Raahe on osoittautunut paremmaksi kaupungiksi, mitä hän osasi odottaa.
–Raahe on kokonaisuudessaan elinvoimainen, kehittyvä ja kaunis mahdollisuuksien kaupunki, hän kehuu.
Kuukauden päivät Raahessa asunut Nurkkala sanoo myös perheensä olevan tyytyväinen uuteen asuinpaikkaan.
–Tytär tuli koulusta innoissaan meriliikuntapäivän jälkeen. Tällaista lisää ja myös naapuripaikkakunnille, hän ehdottaa.
Nurkkala sanoo, ettei ole pettynyt oikeastaan mihinkään, vaikka takaiskujakin on tullut.
Hän kohdistaa nyt paukut uuden strategian tekemiseen. Mukana ovat myös muut kaupungin työntekijät, ja myös kuntalaiset pääsevät esittämään ideoitaan strategiaan syksyn aikana.
Nurkkala pohtii, ettei strategia ei saa olla liian pikkutarkka, mutta ei myöskään maailmoja syleilevä. Riittävä laveus täytyy säilyttää, ettei mennä toimintasuunnitelmien tarkkuudelle.
–Pitää olla enemmän rohkeutta arvioida tulevaisuutta.
Visio pitää asettaa vuosikymmenten päähän. Vaikka tulevaisuuden ennustaminen onkin vaikeaa, se on tärkeämpää, kuin vanhojen asioiden vatvominen.
–Strategiaan haluan tuoda selkeät toiminnan ja talouden raamit, joita ei ylitetä, hän linjaa.
Strategian on määrä valmistua jo lokakuun aikana.
Raahen velkaantuminen on asia, joka vetää hyväntuulisenkin kaupunginjohtajan vakavaksi.
–On ryhdyttävä toimiin riittävän ajoissa, jotta kipeiltä ratkaisuilta voidaan välttyä, hän sanoo ja muistuttaa, ettei kaupungin ydintehtävä ole omistaa kiinteistöjä.
Vanhojen koulujen ja muiden rakennusten ongelmat ovat olleet odotettavissa. Nurkkala muistuttaa, että rakennuksen käyttöikä on noin 50 vuotta.
–Virheitä ei ole tehty tahallaan, ja osa ongelmista johtuu jopa virheellisistä rakentamisohjeista.
Hän odottaa paljon uudelta kehittämislautakunnalta, jonka esittelijänä hän toimii yhdessä seutukunnan kehittämiskeskuksen johtajan kanssa.
Kehittämislautakunnassa on paikat myös naapurikuntien edustajille, ja Nurkkala pitääkin sitä merkittävänä kädenojennuksena yhteistyölle.
Hän haluaisi häivyttää rajat kehittämistyössä Pyhäjoen ja Siikajoen ja Raahen väliltä.
–En puhu kuntaliitoksista vaan yhteistyöstä. Kuntaliitoksilla ei nykyisiä kuntien ongelmia ratkaista, hän korostaa.
Aluehallintouudistus on mittava paketti, jossa alueella on etua, koska oma alueellinen sote-ratkaisu on tehty jo vuosia sitten.
–Aluehallintouudistus on merkittävä haaste myös meidän luottamushenkilöstölle, hän muistuttaa.
Raahelle Fennovoiman tulo alueelle on kevyempi pala kuin pienemmille kunnille, jotka ovat joutuneet tekemään kokonaisia teollisuus- ja asuinalueita uudessa tilanteessa. Nurkkala sanoo, että Raahessa on isompana kaupunkina tilaa jo valmiiksi uusille tulijoille ja täällä oleville.
Ennusmerkit laman ohittamisesta ovat näkyvillä muutenkin kuin väestön varovaisessa kääntymisessä nousuun. Nurkkala nostaa esiin talouden vilkastumisen, työllisyyden parantumisen, avoimet työpaikat ja investointien kasvun.