Poh­jois-Poh­jan­maal­la so­siaa­li- ja ter­veys­pal­ve­lu­ja jär­jes­tää kaik­kiaan 19 or­ga­ni­saa­tioi­ta, kun esi­mer­kik­si Ete­lä-Kar­ja­las­sa or­ga­ni­saa­tioi­ta on vain yksi

Pohjois-Pohjanmaalla sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus on keskimääräistä tai sitä heikompaa. Erikoissairaanhoitoa yli puoli vuotta odottaneita oli vähän, mutta hoitoa odotettiin keskimäärin yhtä kauan kuin muualla Suomessa.

Tiedot ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemästä kansallisesta sote-palvelujen asiantuntija-arvioinnista.

Arviointi perustui vuoden 2017 toimintaan, mutta osa käytetystä tiedosta on vuodelta 2016.

THL on tehnyt arvioinnin sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta osana sosiaali- ja terveyspalvelujen ohjauksen harjoitusta.

Perusterveydenhuolloin avosairaanhoidon käyntejä oli tarpeeseen nähden huomattavasti keskimääräistä enemmän, erityisesti muita kuin lääkärikäyntejä.

Erikoissairaanhoito aloitetaan maakunnassa muuta maata useammin ajanvarauksella. Kun lähete tulee perusterveydenhuollosta, se mahdollistaa asiantuntija-arvion mukaan oikea-aikaisen ja lääketieteellisesti hyvin suunnitellun hoidon ja tutkimukset.

Pohjois-Pohjanmaalla välimatkat ovat pitkiä ja se näkyy myös sairaanhoitomatkojen kustannuksissa. Asukaskohtaiset kokonaiskustannukset olivat peräti 41 prosenttia korkeammat kuin maassa keskimäärin.

Pohjois-Pohjanmaalla sote-palveluita järjestää 19 eri organisaatioita, kun joissakin maakunnissa, esimerkiksi Etelä-Karjalassa, järjestäviä organisaatioita on ainoastaan yksi. Useiden järjestäjien alueilla palvelujen yhteensovittaminen vaatii luonnollisesti enemmän töitä.

Pohjois-Pohjanmaan asukkaat sairastavat runsaasti, mutta niin sanottu ennen aikainen kuolleisuus on hieman muuta maata vähäisempää.

Vaikka sote-palvelujen saatavuus kokonaisuutena on kohentunut, toteutuu se puutteellisesti eri osissa maata. Esimerkiksi perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen saatavuudessa on huomattavia alueellisia eroja.

Huolellisesti toteutetulla palvelujen integraatiolla ja erikoissairaanhoidon tuottavuuden parantamisella voidaan hillitä kustannuspaineita.

– Osittain erot palvelujen saatavuudessa johtuvat rakenteellisista syistä, jotka ovat seurausta kunnallisten palvelujärjestäjien päätöksistä. Osittain ongelmien taustalla ovat esimerkiksi alueelliset erot perusterveydenhuollon lääkärien tai pätevien sosiaalityöntekijöiden saatavuudessa, arviointijohtaja Pekka Rissanen sanoo THL:n lähettämässä tiedotteessa.

Vanhuspalveluissa kansallisesti tavoiteltua hoivapalvelujen rakennetta ei ole saavutettu likimainkaan kaikkialla maassa. Lähes kaikkialla on kotiin tuotettujen palvelujen saatavuudessa ongelmia, erityisesti sellaisten vanhusten kohdalla, joiden palvelutarve ei vielä ole suuri.

Pohjois-Pohjanmaalla paljon palveluja tarvitsevien osuus 75 vuotta täyttäneistä oli maan keskitasoa, eli 14 prosenttia.

Kotihoidossa ikäluokasta oli 34 prosenttia, kun koko maassa keskiarvo oli 30 prosenttia.

Koko maassa erikoissairaanhoidon osuus sote-menoista on lähes 40 prosenttia. Sairaaloiden ja alueiden väliset tuottavuuserot ovat huomattavia.

– Erikoissairaanhoidon tuottavuutta voitaisiin parantaa ja näin voitaisiin tuottaa enemmän sairaalapalveluja ilman, että voimavaroja olisi tarpeen lisätä. Näin voitaisiin sote-kustannusten kasvunopeutta hidastaa vähentämättä palvelujen määrää.