Raahen saaristoa ollaan lähdössä kehittämään ympärivuotiseksi luontomatkailukohteeksi historiaa huokuvana retkeilysaaristona. Sen symboliksi esitetään pookia.
– Pookista pitäisi tehdä symboli, jonka kävijät tunnistavat ja joka halutaan kokea. Pookin tarinan pitää näkyä rakenteissa ja viestinnässä ja pooki pitää olla ostettavissa matkamuistoina, ympärivuotisen luontomatkailun kehittämissuunnitelmaa Raahelle konsultoiva luontomatkailun asiantuntija Pirjo Räsänen Ellare Oy:stä sanoo.
Matkailupäällikkö Hanna-Leena Korhosen mukaan tarkempaa rajausta tai valintaa pookin mallinnuksesta ei ole vielä tehty.
– Pookia on ajateltu toteuttaa myös infotaulujen yhteyteen, jolloin tunniste ja symboli tulisi johdonmukaisesti esille valituissa saariston solmupisteissä. Harkinnassa on vielä järjestettäisiinkö pienimuotoinen suunnittelu- tai ideakilpailu mallista, vai valitaanko olemassa olevista Iso-Kraaselin ja Taskun pookeista jompi kumpi.
Historiaa huokuva retkeilysaaristo on kärkiviesti, joka määrittää kaikkia kehittämistoimia. Pirjo Räsänen sanoo, että Raahen saaristoa on tuotteistettava ja matkailuliiketoimintaa tuettava ja kehitettävä siten, että ne vahvistavat valittua kärkiviestiä.
Samaan aikaan saariston infrastruktuuria on suunniteltava siten, että se erilaistaa Raahen saariston muista retki- ja luontokohteista.
– Saaristo pitää erilaistaa ja kokemus siellä pitää erilaistaa, koska lähes kaikki muutkin kunnat kehittävät luontomatkailuaan, toteaa Räsänen.
Raahen saariston keskeisiksi solmupisteiksi esitetään Iso-Kraaselin ja Taskun saarta. Rannikolla solmupisteitä olisivat museonranta, Pikkulahti, Terässatama, Kylmäniemi ja Varvi.
– Ne ovat pisteitä, joista saa informaatiota ja palveluita ja joihin asiakasvirrat keskittyvät. Tapahtumat lähtisivät aina näistä paikoista, Pirjo Räsänen kertoo.
Kehittämissuunnitelmassa saariston tärkeimmäksi kohteeksi nostetaan Iso-Kraaseli. Sinne halutaan pienimuotoista majoitustoimintaa muun muassa kunnostamalla luotsitupa ympärivuotiseen majoitus- ja kahvilakäyttöön sekä infopisteeksi.
– Jos Iso-Kraaselia ei pystytä kehittämään, vaikuttaa se koko saariston ympärivuotisen luontomatkailun kehittämiseen, toteaa Räsänen.
Taskun saaren hän näkee puolestaan erinomaisena retki- ja käyntikohteena.
Matkailijoiden inspiroituminen ja innostuminen Raahen saaristosta edellyttää tarjonnan eli käytännössä liiketoiminnan kehittämistä. Pirjo Räsäsen mielestä joka ikiselle vuodenajalle pitäisi saada runsaasti esimerkiksi erilaisia retkiä saaristoon.
– Tarvitaan innovatiivisuutta ja ketterää reagointia muun muassa sääolosuhteiden mukaan. Tuotteistamisen pitäisi olla arvopohjaista, tunteisiin vetoavaa. Jos tarjotaan esimerkiksi pelkkä melontaretki, niin silloin myydään vain suorittamista.
Pidemmällä aikajänteellä saaristoon on Räsäsen mukaan kehitettävä edelleen lisää liiketoimintaa. Kehittämissuunnitelmaan on kirjattu muun muassa saariston leirikoulutuotteiden sekä tapahtumatuotannon uusien palveluinnovaatioiden kehittäminen.
Lopulliseen muotoonsa luontomatkailun kehittämissuunnitelma valmistuu tammikuussa.
Matkailun kehittämisen tavoitteita
1-2 vuodessa: Raahen saaristosta on tullut ympärivuotinen matkailukohde, jossa talvireitistöjen tekeminen on vakiintunut, talvesta on tullut nykyistä vahvempi sesonki, merellinen historia on tarinallistettu ja saaristoon on kehittynyt lisää liiketoimintaa.
3-5 vuodessa: Symboliksi valitun pookin tunnettuus on kasvanut, alueellinen ja valtakunnallinen matkailuyhteistyö on vakiintunut ja yhteisen brändin kehittäminen on alkanut.