Vuonna 1991 Jukka Malinen karautti moottoripyörällään Pyhäjoelle. Nuori mies oli Kokkolassa töissä Rauhan Sanan rippileirillä, jossa olivat myös pyhäjokisten Aaro Leipälän ja Veli Ainalin pojat Matti ja Lauri. Isien vieraillessa leirillä he alkoivat houkuttelemaan Helsingin poikaa pohjoiseen. Hän päätti lähteä vilkaisemaan.
– Äitini on kotoisin Pudasjärveltä, ja seutu oli siinä mielessä tuttu, että aina kesälomilla matkasimme nelostietä pitkin kohti pohjoista.
Pyhäjoen lisäksi avoimena oli myös työpaikka Pudasjärveltä, mutta Pyhäjoki vei lopulta pitemmän korren. Apupappina Malinen aloitti 1992 ja kirkkoherraksi hänet nimitettiin kuusi vuotta myöhemmin.
– Olen saanut täältä elinikäisiä ystäviä. Minut on otettu Pyhäjoella aina hyvin vastaan.
Vappuna, ajokauden aluksi järjestetty Motoristikirkko on tuttu perinne, jossa seutukunnan moottoripyöräilijät kokoontuvat jumalanpalvelukseen Pyhäjoen kirkon eteen. Motoristikirkosta Malinen ei suostu ottamaan yksin kunniaa itselleen.
– Paikkakunnan moottoripyöräharrastajat ehdottivat asiaa minulle. Lähdin mielelläni mukaan.
Malinen itsekin on prätkäjätkä, tosin perheen myötä harrastus on muuttunut haaveiluksi. Toinen miehen intohimoista on jääkiekko, jonka puitteissa Malinen yhdessä muun lätkäporukan kanssa järjestää vuosittain Pyhäjoen hallissa Kyläpeli-tapahtuman. Rentoon Kyläpeliin hakeutuvat aina myös muualle muuttaneetkin. Malisen mukaan kuntalaiset ovat aina suhtautuneet hienosti moottoripyöriä ja jääkiekkoa harrastavaan kirkkoherraansa.
– Uskon, että sen minkä teet sydämellä, se otetaan vastaan. Täytyy olla sinut sen kanssa millainen olet.
Viime vuoden iso ponnistus oli kunnan ja seurakunnan yhdessä järjestämä Suomi 100-juhlatilaisuus, jossa paikkakuntalaiset pääsivät yhdessä juhlimaan vuosisataista kotimaataan. Seurakunta toimii Pyhäjoella innolla myös muissa tapahtumissa, aktiivinen rooli on tietoinen valinta.
– Haluan olla edelleen mukana kaikessa missä työpanoksestani on hyötyä, Jukka Malinen sanoo.
Malisten seitsemästä lapsesta osa on jo aikuisia ja loput teini-iässä. Eläkevuosien asuinpaikkaa Malinen ei lähde pohtimaan, mutta ei ainakaan tällä hetkellä haaveille paluusta Helsingin humuun.
– Helsingissä on kiva käydä, mutta lasten juuret ovat täällä. Olen siinä mielessä pyhäjokinen, että olen saanut elää ja asua täällä.
