Punkin met­säs­tys käyn­tiin!

Pelko ruohikossa kihisevistä puutiaista saa kesälomalaiset tuijottelemaan kotinurmea uusin silmin. Kuinka paljon punkkeja Raahen alueella mutu-tuntumalla liikkuu?

Paras paikka punkin metsästykseen on ajotien keskinurmi. Iiläisitä saaliksi jäi yksi nymfi. Toimittajan punkinpyytimeen kelpasi varreksi suora koivun oksa. Rimaksi liiterin uumenista valikoitui metrin mittainen neliölista. Vaalea pyyhe niitattiin niittipistoolilla kireälle. Pikkulahden anti oli vähäinen määrä heinää ja jokunen pikkuötökkä.
Paras paikka punkin metsästykseen on ajotien keskinurmi. Iiläisitä saaliksi jäi yksi nymfi.
Paras paikka punkin metsästykseen on ajotien keskinurmi. Iiläisitä saaliksi jäi yksi nymfi.
Kuva: VESA JOENSUU

Pyhäjokinen Juha Pikkarainen on pyyhkinyt itse tekemällään punkinpyydyksellä Pöllännokan mökkiympäristöä jo toista vuotta. Tämän vuotuinen saalis, viitisenkymmentä öttiäistä, odottelee vielä lasipurkissaan jatkotoimenpiteitä. Pikkarainen toteaa parhaan punkkiapajan olevan mökkitien keskikaistan nurmialueen.

– Varmaan 98 prosenttia olen siitä pyytänyt, ihan vain pari on ollut tässä mökkipihassa.

Syytä keskinurmen suosioon Pikkarainen ei tiedä, mutta pohtii, josko tien käytöstä johtuvat äänet ja tärinät houkuttelisivat punkit paikalle odottelemaan saalista. Punkkiansaan Pikkarainen antaa helpot ohjeet: vaalea froteepyyhe pingotetaan rimaan. Toinen rima kiinnitetään pyydykseen varreksi. Sitten vain vetämään pyyhettä potentiaalisen heinikkoon. Ei muuta kuin testaamaan!

Ensimmäiseksi hurautetaan Fanttiin. Fantin heinikosta ei parin minuutin pyyhinnällä tartu oikeanlaista saalista, ei myöskään Pikkulahden liikennepuiston viereiseltä nurmikolta. Parempi tuuri käy Iiläisissä. Pöheikköön sukeltavan polun varrelta ei pyyhkäisemällä lähde punkin punkkia, mutta mökkitien keskinurmelta, muutaman metrin matkalta, kyytiin tarttuu yksi pieni puutiainen. Juha Pikkarainen oli siis oikeassa! Viimeiseksi punkinpyydintä käväistään testaamassa sairaalan takana rannassa. Täältä jos jostain pitäisi pienten petojen iskeä. Punkkiansaa ei tarvitse kuin vähän näyttää heinikolle ja kyydissä on kolme eri kokoista punkkia. Samassa paikassa joku on käynyt tekemässä kivistä taiteellista muodostelmaa. Toivottavasti askartelija on pitänyt iltasella punkkitarkastuksen.

Video: Juulia Lahnaoja

Punkkien määrän kasvusta kohistaan, mutta Raahen eläinlääkäriaseman puolella tämän kesäinen tilanne muistuttaa edellisvuosia.

– Ei nyt mitään erityistä piikkiä ole, muutama vuosi on punkkien osalta ollut samanlainen. Paljon niitä on, eläinlääkäri Jarmo Hämäläinen toteaa. Hämäläisen mukaan ihmiset soittelevat usein kyselläkseen punkeista tai niiden irrottamisesta eläimeltä. Myös reseptillä saatavia punkkitabletteja haetaan paljon. Joskus irrottamien on niin työlästä, että eläin joudutaan tuomaan paikan päälle.

– Pari vuotta sitten irrotin erään karkuteillä olleen kissan päästä 50 punkkia, Hämäläinen muistelee.

Raahen terveysasemalla punkkipotilaita on alkukesästä hoidettu aiempia vuosia vähemmän. Syynä tuskin on puutiaisten määrän vähentyminen.

– Ihmiset ovat oppineet itse poistamaan punkkeja, arvelee osastonhoitaja Ritva Karppinen. Terveysaseman ovi on kuitenkin käynyt tiuhaan rokotteen hakijoiden toimesta.

– Rokote on hyvä sellaisille, jotka paljon liikkuvat luonnossa ja riskialueella, Karppinen pohtii, mutta muistuttaa, ettei rokote suojaa puutiaisaivokuumetta paljon yleisemmältä borrelioosilta.

Vaikka internet on täynnä punkkihysteriaa, Louekarissa lomaileva Seppo Jussila ei pelkää.

– Eivät ne ole mitään tiikereitä tai boa-käärmeitä, Jussila nauraa. Tänä kesänä mökillä ei ole näkynyt yhtään puutiaista, mutta aiempina vuosina niitä on piisannut. Punkit eivät Jussilassa aiheuta minkäänlaista päänsärkyä. Päinvastoin, hän vinkkaa jokailtaisen punkkitarkastuksen tuovan mukavasti läheisyyttä. Rokotukset Jussila on aloittanut jo 10 vuotta sitten. Mökkeilyä mies ei otusten takia missään nimessä jätä välistä.

– Voisihan sitä vaikka istua sisällä, tuijotella horisonttiin ja odotella kuolemaa, Seppo Jussila toteaa.

FAKTA

Punkit

Suomen yleisimmät punkkilajit ovat puutiainen ja taigapunkki eli Siperian puutiainen.

Punkkirokote suojaa puutiaisaivokuumeelta, mutta ei huomattavasti yleisemmältä borrelioosilta.

Borrelioosi tarttuu parhaiten, mikäli puutiainen on puremakohdassa kiinni yli vuorokauden.

Terveyskeskukseen kannattaa olla yhteydessä jos punkin irrotus ei kotona onnistu, jos puremakohta laajenee punaiseksi läiskäksi tai jos saat pureman jälkeisinä viikkoina kuumeen, flunssaoireita tai muita selit­tä­mä­töntä ki­puja.

Jos purema lähtee laajenemaan punaisena renkaana, kyseessä voi olla borrelioosin esiaste.

Borrelioosia hoidetaan antibiooteilla. Antibiootit myönnetään kuitenkin vahvasta epäilystä, ei kaiken varalta.

Lemmikeille on olemassa omia karkotteita. Reseptivapaita punkkikarkotteita saa apteekista. Punkkitabletteihin tarvitaan eläinlääkärin resepti.

Karkotteiden lisäksi lemmikille kannattaa pitää säännöllinen punkkitarkastus.

Puutiaisten levittämien tautien, kuten borrelioosin, tarttuminen lemmikkiin on hyvin harvinaista.

Ilmoita asiavirheestä