Piehinkiläisten Marika ja Marko Siniluodon perheessä avattiin huhtikuussa suorastaan punkkikalenteri.
2. huhtikuuta löytyi ensimmäinen punkki ja tämän viikon tiistaina, tätä juttua tehdessä, lukema oli 110. Se on varsin paljon kahdessa kuukaudessa.
– Kun kymmenen vuotta sitten muutimme Piehinkiin ja lapset olivat pieniä, ei punkeista tarvinnut murehtia. Selvästi ne ovat viime vuosina lisääntyneet, Siniluodot sanovat.
Yhtenä punkkien lisääntymistä selittävänä tekijänä Siniluodot näkevät kauriiden lisääntymisen Raahen alueella.
– Tuossa niitä käy viereisellä pellolla, Marika Siniluoto sanoo.
Loistutkija, Åbo Akademin biologi Margaretha Gustafsson on samoilla linjoilla. Hän esitti pari vuotta sitten Iltalehden haastattelussa metsäkauriiden ja valkohäntäpeurojen ampumista varsinkin Turun alueen muutamista saarista, joissa on paljon hirvieläimiä ja punkkeja.
Luonnonvarakeskuksen metsäeläintieteen professori Heikki Henttonen on todennut Gustafssonin tapaan peurojen ja kauriiden olevan punkkien suosikki-isäntiä.
Isosta nisäkkäästä punkit saavat ison veriaterian. Yhdessä kauriissa tai peurassa voi olla jopa 2 000 punkkia. Ylelle viime vuonna antamassaan haastattelussa Henttonen ei kuitenkaan nähnyt ratkaisuna hirvieläinten hävittämistä. Se voisi toimisi ratkaisuna vain hyvin rajatulla alueella, kuten saarissa.
Henttonen huomautti, että punkit eivät leviä rintamana etelästä pohjoiseen, vaan enimmäkseen koirien kautta.
– Hyvin yleinen tarina on, että pohjoisen asukas on ollut koiriensa kanssa etelässä lomilla, tai metsästäjäpiireissä on oltu haukkukilpailussa, ja kun tullaan takaisin, koirasta löytyy punkkeja. Sama tarina kerrotaan myös toisin päin, eli etelän ihmiset käyvät pohjoisessa sukuloimassa tai muuta vastaavaa ja vievät punkkeja mennessään, Henttonen sanoi.
Punkkeja tuovat Siniluodoilla tupaan perheen kaksi belgianpaimenkoira malinois -koiraa. Koirien myötä punkkeja näkyy välillä kiipeävän pitkin seinää ja joskus harvemmin niitä löytyy talon asukkaista. Kun punkki löytyy, se tapetaan polttamalla.
Tontin pellonpientareet on kulotettu ja nurmikko pyritään pitämään lyhyenä. Koirat kuitenkin viilettävät myös läheiseen metsään, josta tuodaan sitten "tuliaisia" kotiin.
– Aloin huvikseni laittaa ylös löydettyjä punkkeja, Marika kertoo.
Perhe on rokottanut itsensä punkkibussissa ja koirille on annettu punkkitabletit. Marika itse on käynyt jo neljä kertaa punkkipiikillä. Koirille harkitaan punkkipantoja.
– Punkit eivät pelota meitä, mutta niiden kanssa pitää oppia elämään. Ei pelon kanssa elämisestä mitään tulisi, Siniluodot toteavat.
Valkoista lakanaa tontin rajalla vetämällä on myös löytynyt useita punkkeja.
Testasimme lakanaa tiistai-iltana ja muutama punkki tarttui muutaman minuutin vedolla metsikön ja nurmikon rajapusikoista lakanaan.
Samainen Luken professori Henttonen on lakanoinut punkkeja vuosia. Hänen kokemuksensa mukaan ahkeralla pyyhkimisellä punkit voi hävittää lähes kokonaan, mutta kärsivällisyyttä se vaatii.
Lakanoi punkit pihasta
Punkkeja voi ryhtyä keräämään kuka tahansa, tarvitaan vain vaaleaa puuvilla- tai flanellikangasta, mikä tahansa keppi, terävät pinsetit ja keräysastia.
Lakanaan kannattaa laittaa painoa molempien reunojen lisäksi myös keskelle, jotta pyyhkiminen on tehokkaampaa.
Ahkeralla lakanoinnilla voi hävittää punkit esimerkiksi mökkipihastaan kokonaan tai vähintäänkin huomattavasti vähentää niitä.
Lakanan ei tarvitse olla valkoinen, mutta vaaleasta kankaasta punkit erottaa helpoiten.
Puutiaiset voi tuhota pakastamalla, murskaamalla tai polttamalla.