Kuntokeidas Vesipekassa juhlitaan syksyllä 2020. Lokakuun 8. päivä tulee kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun uimahallin kaksi allasta avattiin yleisölle. Ensi sunnuntainakin on raahelaisen kuntoilun merkkipäivä, sillä Raahen Seudun Uimahallisäätiön perustamisasiakirja allekirjoitettiin Rautaruukin Raahen tehtaan konttorilla 14. huhtikuuta 1969.
Viime kesän ja syksyn aikana tehtiin monitoimiallasosaston yläpohja- ja vesikattorakenteen peruskorjaus. Rakenteista löytyneiden yllätysten vuoksi kyseinen allasosasto oli suljettuna 11. marraskuuta saakka. Tänä vuonna toiminta on päässyt jatkumaan normaalisti.
– Kyllä tässä positiivisin mielin katsotaan tulevaisuuteen, Raahen Seudun Uimahallisäätiön toimitusjohtaja Jouko Vesterlund sanoo.
Maaliskuussa tehtiin kaikkien aikojen kävijäennätys: 29 100 käyntiä kuukaudessa. Pelkästään talvilomaviikolla järjestetyssä vesidiskossa oli kahden tunnin aikana 394 kävijää. Ensimmäistä kertaa järjestetty disko onnistui erittäin hyvin.
– Voi sanoa iloisin mielin, että palvelut ja tuotteet ovat aika lailla kohdillaan.
Palloiluhallin valikoima on laajentumassa lentopalloon. Lentopalloviivat ja tolpat ovat olleet hallissa jo jonkin aikaa. Vuorot tulevat haettavaksi toukokuussa.
Raahessa oli pitkään erittäin aktiivinen uimaseura, mutta viime vuosina toiminta on loppunut. Vesterlund olisi erittäin iloinen, jos kaupunkiin saataisiin jälleen toimiva uimaseura. Uimakoulut ja koulujen uimaopetus pyörivät hyvin, mutta niiden jälkeen uinnista kiinnostuneille ei ole tarjolla uimaseuran toimintaa.
– Pystyisimme tarjoamaan puitteet ja ratavuoroja.
Uimahallissa järjestettävät kilpailut ja harjoitukset toisivat myös muita asiakkaita, kun lasten ja nuorten vanhemmat voisivat käydä harjoitusten aikana uimassa.
Uimahallissa ja keilahallissa oli aluksi kymmenisen työntekijää. Tällä hetkellä Vesipekassa on noin 20 työntekijää. Samalla aukioloaikoja ja toimintaa on tullut 70-luvun alkuun verrattuna runsaasti lisää.
– Kyllä se on henkilökuntaa kiittäminen, että tilanne on hyvä. Meillä on osaava ja innostunut henkilökunta täällä.
Vesterlund sanoo, että liikunta- ja kuntoilutrendejä täytyy seurata ja miettiä, mitä ja kuinka Kuntokeitaalla voidaan tehdä. Viime syksynä monitoimialtaan reunalle tuli virtuaalivesijumppa, eli kosketusnäyttö, josta saa pyörimään erilaisia ohjattuja vesijumppia. Sitä on käytetty noin 1 300 kertaa kuukaudessa. Yhdeksi käytöksi lasketaan aina ohjelman käynnistyminen, mutta jumppaajia voi olla yhtä aikaa peräti viidestä kymmeneen.
Toiminta on kehittynyt peruskorjauksen jälkeen runsaasti. Uusia palveluja kokeillaan ahkerasti.
Parhaillaan pohdinnassa on liikuntayhteisöhanke, jolla etsitään synergiaetuja liikuntahallin ja Koivuluodon muiden urheilupaikkojen kesken.
Vesterlund näkee uimahallin olevan jatkossakin kaupungin ylläpitää toimintaa.
– Ei missään mene niin, että uimahallit olisivat bisnestä. Ne ovat erikseen isot kylpylät, joissa on paljon muutakin toimintaa.