Ympäri Eurooppaa kiertänyt, muun muassa Saksassa, Ranskassa ja Italiassa käynyt näyttely rantautuu Raaheen elokuun ajaksi.
Kokeneen taiteilijan työt ovat vuosien varrella niittäneet mainetta, sillä takana on kymmenkunta suomenmestaruutta sekä kansainvälisten kilpailujen voittoja. Neljän vuosikymmenen kokemus näkyy.
Suomeakin on toki kierretty, viimeisin Oulaisissa, seuraava on puolestaan Hyvinkäällä puukkoihin keskittyvässä tapahtumassa.
Taiteilija on työssään itseoppinut. Aivan aluksi siihen johdatteli isän työ malminetsijänä, jota Heikkinen itsekin teki aikansa.
Kivestä ja mineraaleista mies tietääkin paljon, hänellä on yli 400 mineraalin kokoelma. Tunnistaa hän osaa reilusti yli 500.
Hänen sanoin rumista ja ruosteisista malmikivistä hän siirtyi vähitellen korukiviin - kauniisiin ja rohkeisiin. Taiteen tekeminen alkoi kivenhionnalla ja korujen tekemisellä, jonka jälkeen kuvioihin tuli mukaan erilaiset esineet: puukot ja patsaat.
–Itse olen opiskellut kaiken, en ole käynyt kursseja - minua ei ole tarvinnut opettaa! Hän naurahtaa.
Seuraavaksi alkoi kiehtomaan harvinaiset materiaalit, eli mistä voi ja saa tehdä, Heikkinen kertoo.
Meteoriittia, rubiinia, mammuttia, valaan hammasta ja niin edelleen, Heikkisen käyttämien harvinaisten materiaalien lista on tätä nykyään pitkä.
–Aina, kun tulee vastaan joku harvinainen materiaali, niin se hankitaan kyllä, mies toteaa.
Maailmaa tulee kierrettyä myös materiaaliharvinaisuuksien perässä. Eksoottisin materiaali, mitä hän on työstänyt, on dinosaurus. Erilaisissa materiaaleissa kiinnostaa eritoten omassa työssään kehittyminen.
–Se, että nauttii tekemisestä ja haasteista. Silloin kehittyy koko ajan, taiteellisesti ja teknisesti, hän kertoo.
Toisinaan materiaalit inspiroivat myös itse töiden suuntaa ja lopputulosta, kuten myös maailmalla liikkuminenkin.
Taidetta mies tekee myös harvinaisemmalla tavalla, jossa työstettävää kappaletta pidetään kaivertaessa käsissä, ei erillisessä pidikkeessä. Työtä ei kestä kerrallaan tehdä kuin tunnin tai kaksi. Käsi ei paljoa saa vapista.
–Kaivertamisen salaisuus on siinä, että kaiverretun esineen voi nähdä melkein elävän, kuten hänen erään esikuvansa Erwin Kleinin kivikaiverruksissa.
Siihen tavoitteeseen täytyy tietää, kuinka kohde, kuten kotka käyttäytyy ja miltä se näyttää. Kirjoista ja Internetistä löytyy tarpeelliset tiedot idean toteuttamiseen.
–Aihe pitää osata kuvitella, osata katsoa mielikuvassa sen taakse, jotta sen osaa tehdä kolmiulotteisesti. Täytyy saada luontainen ilme, silloin se onnistuu, selventää Heikkinen.
Positiivinen palaute palkitsee ja antaa taiteilijalle kaikesta eniten, siitä tietää, että on oikealla tiellä. Hän sanoo, että kaikki palaute on arvokasta. Hienoa on, kun oman kehityksen huomaa.
–Kyllä tämä on vienyt koko sydämen, hän kommentoi työtään.