Pohjois-Pohjanmaan aluehallintoviraston on myöntänyt Pyhäjoen kunnalle toistaiseksi voimassa olevan luvan Pyhäjoen rantojen kaivuun ja joen tulvasuojeluruoppaukseen. Lupaa on odotettu Pyhäjoen kunnassa 2,5 vuotta.
Kunnan tekninen johtaja Aimo Korpi huomauttaa, että avin päätökseen on valitusaikaa vielä marraskuun loppupuolelle. Se tarkoittaa sitä, että ruoppauksia ei päästä tekemään tänä vuonna.
– Mehän emme voi käynnistää hanketta ilman valtionapua. Elyltä saamani epävirallisen tiedon mukaan valtionapuhakemuksen jättöaika umpeutuu parin viikon kuluessa. On siis hyvin kyseenalaista, että ehtisimme jättää tämän hakemuksen, Korpi toteaa.
Hanke on noin 1,7 miljoonan euron arvoinen.
– Kustannuslaskelmat on tehty pari-kolme vuotta sitten. Voi siis olla, että tämä tarkentuu vielä.
Hänen mukaansa töihin päästäisiin aikaisintaan ensi vuoden lopulla. Joka tapauksessa alkuperäinen aikataulu, joka kattoi vuodet 2018-2020, menee uusiksi.
Suunnitelman mukaan Pyhäjoen ruoppausalueeseen kuuluu sekä Pyhäjoen Pohjois- että Etelähaara ja suunnittelualue ulottuu Pyhäjoen taajaman pohjoispuolella sijaitsevalta Matinsaarelta noin 7 kilometriä ylävirtaan niin kutsutun Rookinmutkan yläpuolelle. Kaivumassojen yhteismäärä tulee olemaan noin 59 500 kuutiota, josta ruoppausmassoja on noin 23 000 kuutiota.
Ensimmäisessä vaiheessa tehdään suunnitelman mukaan Tiironsuvannon, Tuuttilankosken, Markkinasijan, Tunkemaojan ja Matinsaaren tulvareitin työt. Toisessa vaiheessa tehdään Rookinmutkan, Purasenkosken ja Kittilänsuvannon alapuoliset työt sekä Lipintien korotus. Kolmannessa vaiheessa maisemoidaan läjitysalueet.
– Tässä on kohteina kaikki keskeiset Pyhäjoen taajama-aluetta lähellä olevat paikat. Yritämme avata pahimpia pullonkauloja, jossa on aikaisempien kokemusten perustella ollut tulvia. Ruoppaamalla helpotamme jäiden kulkua, sanoo ympäristösihteeri Vesa Ojanperä.
Hän selventää, että kun uomaa syvennetään, pinnan yläpuolella olevia saarekkeita ja liettymiä poistetaan, helpotetaan vedenkulkua ääritilanteissakin. Jos jääpatoa muodostuu, pääsee vesi jään alta reilummin liikkeelle, eivätkä padot jää niin tiukasti kiinni.
– Vaikka alue onkin laaja, ovat työt suhteellisen pieniä. Koko matkalta emme syvennä uomaa, vain tietyiltä kohdilta.
Toimenpiteet tehdään pääosin talviaikana ja toimenpidealueilla varaudutaan jään vahvistamiseen työkoneita kantavaksi sekä jään särkemiseen ja siirtoon pois kaivupaikoilta. Jäätä vahvistetaan poistamalla lumi jään päältä säännöllisesti tai pumppaamalla jään päälle vettä. Kaivukoneen alla voidaan tarvittaessa käyttää tukilavoja. Jään päältä tehtävät kaivutyöt tehdään kevättalvella. Tulvareittien ja läjitysalueiden puuston ja kasvillisuuden poistot sekä tulvareittien kaivutöitä voidaan tehdä myös kesäaikana.
Samaan aikaan Pyhäjoella tehdään tulvapenkereiden tarkistuksia. Ojanperän mukaan osa penkereistä on jo 50-luvulta saakka, ja etenkin ne kaipaavat kunnostusta.
– Tilanne Pyhäjoella paranee merkittävästi näiden töiden jälkeen, Ojanperä huomauttaa.