Pyhäjoen kunta on rakentamassa Pyhäjoen keskustassa Saaren koulun tilalle koulua, jossa ei ole kattoikkunoita, -lyhtyjä eikä jiirejä, koulua, jossa on 60 senttiä korkea sokkeli ja kostumaton alapohja ja jonka ohi hulevedet johdetaan huolella pois. Muunneltava koulu halutaan rakentaa mahdollisimman suurelta osin puusta, massiivipuusta, jopa hirrestä. Kaltevan huopakaton tulisi kestää lumikuormat.
Tällaiset suunnitteluraamit, joissa korostetaan tarvetta tehdä koulurakennus, jossa ei ole kosteus- eikä sisäilmaongelmia, Pyhäjoen kunta antaa arkkitehdille, joka ottaa tehtävän vastaan.
Pyhäjoen kunnanhallitus päätti, että kunta pyytää arkkitehdeiltä tarjouksia koulurakennuksen suunnittelusta huhtikuun 23. päivään saakka.
Alustavista suunnitelmaraameista käy ilmi, että kunta on valmis sijoittamaan 360 oppilaan kouluun 6,55 miljoonaa euroa. Koulun hyötypinta-ala olisi 2 600 neliömetriä. Rakennukseen tulee 150 ruokailijan ruokasali ja keittiö, joka palvelee koko kuntaa.
Noin 700 hyötyneliömetrin suuruiseen liikuntasaliin, jonka yhteydessä on näyttämötilat, varasto-, pukuhuone- ja sosiaalitilat, ollaan valmiita sijoittamaan 2,5 miljoonaa euroa. Lisäksi piha-alueeseen on varattu 450 000 euroa.
160 oppilaalle tarkoitetun 1 100 hyötyneliömetrin suuruinen Pikkukoulu suunnitellaan asemapiirustukseen tilavarauksena. Sitä ei välttämättä rakenneta.
Koulu 2022 -työryhmän ideointivaiheen raportti hyväksyttiin Pyhäjoen kunnanhallituksessa. Raportti ottaa esille jo ennen ajan laskua eläneen roomalaisen arkkitehtuurin oppi-isän Vitruviuksen näkemykset, joiden mukaan rakennuksen suunnittelun pitää lähteä siitä, että rakennus on kaunis, kestävä ja käyttökelpoinen.
Työryhmän ideoissa mainitaan muun muassa kutsuva pääsisäänkäynti, tilojen muunneltavuus, lukittavat kaappitilat ja hälyä vaimentava akustiikka. Työryhmän toiveena on muovimatoton ja kengätön koulu.
Huonosta sisäilmasta saadut kokemukset ovat saneet työryhmän miettimään kosteusteknisistä turvallisuutta. Se katsoo, että sekä ylä- että alapohjan pitää olla tuuletettava ja tarkistettavissa ja toivoo räystäitä osaksi arkkitehtuuria.
Koulu liitetään kaukolämpöön, mutta työryhmän mielestä on syytä varautua myös aurinkokeräimiin.
Koulu rakennetaan 2021–2022.
Työryhmään kuuluvat puheenjohtajana Niko Rantanen, sihteerinä kaavoitusarkkitehti Jyrki Määttä, asiantuntijajäsenenä arkkitehti Heli Kittilä, Risto Kittilä, Matti Pahkala, Tero Niemi, Matti Soronen, Aimo Korpi, Antero Tervonen, Tauno Rajaniemi ja Kaisa Tornberg.