Pyhäjoki ei tyydy olemaan pelkkä ydinvoima- tai tuulivoimakunta. Samaan aikaan kun se kehittyy energiantuotantopitäjänä, matkailualan kehittäminen on nostettu kunnassa yhdeksi kärkitoimialaksi. Matkailussa liikkuvat suuret rahavirrat, eikä Pyhäjoella ole mitään sitä vastaan, että osa niistä ohjautuu kuntaan. Yksi matkailueuro tuo 56 senttiä muille toimialoille.
Pyhäjoen kunnanjohtaja Matti Sorosesta Pyhäjoella on nyt carpe diem -hetki, jolloin on tartuttava tilaisuuteen.
– Meille tulee 4 000 ihmistä 8 kilometrin päähän kuntakeskuksesta. He ovat myös matkailijoita ja saattavat tuoda vieraita ja perheitä mukanaan.
Pyhäjoen matkailusuunnitelmaa laaditaan parasta aikaa osana Raahen seutukunnan yhteistä Veden äärellä -hanketta, jota vetää Raahen seudun yrityspalvelujen matkailupäällikkö Hanna-Leena Korhonen.
Suunnitelmaluonnoksessa on löydetty Pyhäjoelta paljon sellaista potentiaalia, joka voisi vetää matkailijoita. Joessa voi muhia turistirysä. Lähes kaikki Pyhäjoen matkailuvaltit, kuten Koskipuisto, Tervon kalastus-, veneily- ja jokiluontokeskus, Kielosaari, Pyhäjokitalo ja Matinsaari, liittyvät jollain tavalla joko jokeen tai mereen.
– Joki on alihyödynnetty, myöntää Korhonen.
Suunnitelmassa väläytetään Pyhäjoen tavoitteeksi 1 000 petipaikkaa vuoteen 2030 mennessä. Kunnassa on jo 500 paikkaa etupäässä ydinvoimahankkeen työmakailua varten.
