Py­hä­jo­ki­me­lon­ta tarjosi mah­dol­li­suu­den myös la­ji­ko­kei­luun

Inga Lehtelä kokeili melontaa ensimmäistä kertaa. Matti Tiirola avusti. Kajakin kyytiin itsekin pujahtanut vapaa-aikaohjaaja Riikka Ylikauppila kertoi innokkaita lajikokeilijoita olleen sunnuntain tapahtumassa noin toistakymmentä. Heini Kittilä oli paikalla kuvaamassa Pyhäjokimelojia ja innostui itsekin pyörähtämään jokivedessä. Heikki Sakon ja Vesa Rahkon melontakausi on lyhyt mutta sitäkin kiihkeämpi. Kotijoukot suhtautuvat harrastukseen myönteisesti.- Sanovat että mene nyt kun kerran pääset, Vesa Rahko kertoo.
Inga Lehtelä kokeili melontaa ensimmäistä kertaa. Matti Tiirola avusti.
Inga Lehtelä kokeili melontaa ensimmäistä kertaa. Matti Tiirola avusti.

Pyhäjoen etelähaaran jokiranta täyttyi märistä melojista ja kajakeista kun Pyhäjokimelontaan osallistuneet harrastajat saivat sunnuntaisen melontaretkensä päätökseen. Aamusella Merijärveltä liikkeelle lähtenyttä joukkoa oli päätepisteellä vastassa paitsi kannustusyleisö, myös kuumaa kahvia ja huikopalaa.

Heikki Sakolle ja Vesa Rahkolle melontakausi on lyhyt.

–Se alkaa kun jäät lähtevät, siinä äitienpäivän tai Vapun tienoilla ja päättyy usein juuri tähän Pyhäjokimelontaan, miehet kertovat.

Rahko ja Sakko harrastavat ”temppumelontaa” eli vauhdikasta koskenlaskua, jolloin alla pitää olla runsaasti vettä. Alkukesä on harrastukselle parasta aikaa, myöhemmin koskissa on jo liian kuivaa. Molemmilla miehillä on takanaan pitkä melontatausta, Rahkolla seitsemäntoista ja Sakolla parikymmentä vuotta.

–Silloin kun on se melonta-aika, käydään melomassa ihan säännöllisesti, Pyhänkoskella tai Ruukinkoskessa pääasiassa, Siikajoella joskus.

Harrastajiensa mielestä melonta on laji joka sopii kaikille, ainakin jos tuntee viihtyvänsä vedessä. Huippukuntokaan ei ole edellytys harrastuksen aloittamiselle, peruskunto riittää.

– Ja kyllä tässä kunto kasvaa, miehet vinkkaavat.

Pyhäjoen vapaa-aikatoimi tarjosi tapahtuma-aikana kaikille halukkaille ilmaisen mahdollisuuden päästä kokeilemaan melontaa partiolaisilta vuokratuilla kajakeilla. Lyhyen opetustuokion ja apua vesillelaskussa tarjosivat Veli-Matti Halunen ja Matti Tiirola.

–Melonta on hyvää kuntoilua ja kajakilla pääsee sellaisiin paikkoihin mihin muilla ei, Tiirola luettelee harrastuksen hyviä puolia. Hänen mukaansa kajakin eräs parhaista ominaisuuksista on se, ettei melontaan tarvitse suuria vesimääriä, jopa noin 5-10 sentin syvyys riittää.

–Vähän enemmän kuin aamukasteen verran, Tiirola arvioi.

Melonta vaatii omat varustuksensa, mutta niissäkin hinnat pysyvät Matti Tiirolan mukaan kohtuudessa. Kajakin lisäksi meloja tarvitsee ainakin airot, liivit ja vesiroiskeelta suojaavan aukkopeitteen.

–Hyvän kajakin hinnat lähtevät jostain noin alle tonnista.

Pyhäjokimelojien eväskojujen ääressä päivystäneet 14-vuotiaat Inga Lehtelä ja Kristiina Soronen innostuivat kokeilemaan kajakin kyytiä.

–Mukavaa, aluksi oli vaikea ohjata, mutta oli se sitten tosi helppoa, tytöt arvioivat harjoituslenkin jälkeen. Molemmat olivat kajakeilla vesillä ensimmäistä kertaa, mutta Lehtelä oli tottunut liikkumaan vedessä soutuveneellä. Melontaan hän suhtautui positiivisesti.

–Aion kokeilla joskus uudestaankin, jos on mahdollisuus.