Sitran teettämästä vertailusta selviää, että väkilukuun suhteutettuna Raahe on Nurmijärven kanssa Suomen vähäpäästöisin kunta.
Raahen ja Nurmijärven päästöt ovat hiilidioksidiekvivalentteina hieman yli kaksi tonnia, kun mukaan ei ole laskettu maatalouden ja läpikulkuliikenteen päästöjä.
Selvityksessä on vertailtu Suomen 50 asukasmäärältään suurimman kunnan kasvihuonepäästöjä.
Ilman maataloutta ja läpikulkuliikennettä tehdyssä vertailussa suurimmat päästöt ovat Seinäjoella, 4,5 tonnia, ja Lahdessa, 4,3 tonnia.
Suurin piirtein Raahen kokoisessa Sastamalassa päästöt ovat 3,3 tonnia ja 24 234 asukkaan Raisiossa jo 4,1 tonnia.
Suomen 50 suurinta kuntaa tuottavat kolmanneksen Suomen ilmastopäästöistä. Liikennepäästöistä ne tuottavat puolet.
Eniten päästöjä aiheuttaa lämmitys. Seuraavaksi eniten päästöjä, 34 prosenttia, tulee tieliikenteestä.
Kaukolämmön päästöt alenevat suurissa kaupungeissa pienempiä kaupunkeja hitaammin. Pienemmissä kunnissa ja kaupungeissa on siirrytty lämmöntuotannossa suuria kaupunkeja enemmän öljystä ja kivihiilestä biopohjaiseen energiaan.
Suomen 20 yli 50 000 asukkaan kaupunkia muodostavat 22 prosenttia Suomen päästöistä.
Maatalousvaltaiset kunnat saavat laskennassa suuret asukaskohtaiset päästöt. Kun maatalous on laskettu mukaan, eniten päästöjä on Kurikassa, 10,8 tonnia.
Selvityksen mukaan jätehuollon päästöt ovat laskeneet kaikkialla. Liikenteen päästöt ovat keskiarvoa nopeammassa laskussa yli 30 000 asukkaan kaupungeissa.
Suurella osalla Suomen kunnista on kunnianhimoisemmat ilmastotavoitteet kuin Suomen valtiolla. Kuntien kunnianhimo on noussut viime vuosien aikana merkittävästi, ja yli neljännes suomalaisista asuu kunnissa, jotka tähtäävät hiilineutraaleiksi vuoteen 2030 mennessä.
Kuntien tärkeimpiä työkaluja päästöjen vähentämiseen ovat maapolitiikka ja kaavoitus, julkiset hankinnat, taloudelliset ohjauskeinot sekä liikelaitosten ja konserniyhtiöiden omistajaohjaus.
Vertailua varten käytiin läpi julkisesti saatavilla olevat päästötiedot, ilmastotavoitteet, -strategiat ja -toimenpideohjelmat.
Vertailu
Vertailussa on käytetty vuoden 2015 päästötietoja.
Päästöseurantaa voidaan Suomessa tehdä viikkotasolla, mutta kuntatason päästölaskentamalleissa on merkittäviä eroja.
Yhtenäistä kaikki Suomen kunnat kattavaa laskentaa ei ole tällä hetkellä olemassa.