Raahea kehtaa kehua

–Vilpunkankaalla on hyvä asua. Jos joku on odottanut tälle tontille pääsevänsä, hänelle on ehtinyt kasvaa pitkä parta, päivänsankari nauraa.

Kun Eero Hauru palaa Aila-vaimonsa kanssa koti-Raaheen vähänkään pitemmältä reissulta, reitti Vilpunkankaalle kiertyy Rantakadun kautta. Kaasujalka käy kevyemmäksi, kun tuttu kotikaupunki ottaa tulijansa vastaan.

–Aina ajetaan rannan kautta. Meillä on niin sievä kaupunki.

Kotiosoite on ollut Raahessa jo 37 vuotta, siis yli puolet elämästä. Monella alkaa muuttojalka vipattaa siinä vaiheessa, kun eläkepäivät koittavat.

–Meillä ei ole tullut Ailan kanssa mieleenkään. Ei kertaakaan.

Ei 70-kymppinen sokea ole. Rakkaassa kotikaupungissakin on omat puutteensa, se myönnetään.

–Eihän täydellistä paikka olekaan. Jos Raahesta saisi mainita jonkin kehittämisen kohteen, niin ranta-aluetta kannattaisi laittaa entistäkin ehommaksi. Kaupunki on saanut synnyinlahjakseen meren ja saariston. Kun rantaan saataisiin enemmän ympärivuotista toimintaa, se olisi rikkaus sekä kaupungin omille asukkaille kuin myös täällä vieraileville, Eero miettii.

Eero Hauru on pannut ilolla merkille, kuinka siistiä Raahessa nykyisin on.

–Sitä samaa ovat kiittäneet lukuisat vieraamme, hän huomauttaa.

Ensimmäinen ruusu ojentuu terästehtaan suuntaan.

–Pölyt ja käryt ovat vähentyneet murto-osaan pahimmista ajoista. Mutta olihan se jo aikakin.

Toinen ruusu lähtee kaupungin puistojen ja pihojen hoitajille.

–Nurmikot ovat olleet varsinkin tänä kesänä mallikelpoisessa kunnossa. Puiden ympäryksetkin on siistitty. Äskettäin kävi vieraita Vantaalta ja kävimme heidän kanssaan Pikkulahden uimarannalla. Kaikkien raahelaisten olisi ollut mukava kuulla, kuinka vilpittömästi vieraat kiittelivät alueen siisteyttä.

Siisteys ei ole pelkästään silmän ilo, Eero Hauru muistuttaa.

–Kun paikat ovat kunnossa, se antaa vahvan merkin siitä, että täällä pidetään muistakin asioista huolta.

Yksi risu sentään löytyy. Sen saavat rempalleen jätettyjen kiinteistöjen omistajat.

–Esimerkiksi palaneet rauniot ovat ikävää katseltavaa, jos ne jätetään oman onnensa nojaan kovin pitkäksi aikaa.

Vaan ruusuja riittää vielä. Raahen kaupunki saa erityisen ison kiitoksen senioripassistansa.

–Muutaman kympin maksavalla senioripassilla pääsee arkipäivisin koko vuoden ajan kolmeen eri paikkaan kuntoilemaan, uinti mukaan lukien. Senioripassi on täyden kympin arvoinen oivallus ja maksaa kyllä kaupungille itsensä takaisin. Mitä ahkerammin eläkeläiset passiansa käyttävät, sitä vähemmän he ovat kolkuttelemassa terveydenhuollon portteja.

Muutama vuosi sitten, kun Eero Hauru malttoi jättäytyä eläkepäiville, eläkeläisten kiireet tuntuivat huvittavalta ajatukselta. Vaan ei enää.

–Ei se ollutkaan vitsi. Tekemistä ja menemistä on ihmeesti päässyt kertymään, toteaa isä ja isoisä, joka on ollut rakentamassa kotia kahdelle lapselleen ja siinä sivussa kunnostanut omaansakin.

Eläkeläisen varaventtiili on pohjoisen suunnalla.

–Lapin hiihto- ja marjastusretket ovat parasta mitä tiedän. Luonnon keskellä ihmisen on hyvä olla. Se rauha mikä luonnossa vallitsee, sulautuu vähitellen myös omaan sisikuntaan. Ja yleensä luonto vielä palkitsee kävijänsä. Mukana kotiin tulee marjasaalis, josta riittää iloa koko vuodeksi.