Veikko Saarelan monivaiheisesta työurasta johtuen perhe asui monella paikkakunnalla: Lohja, Kellokoski, Siilinjärvi ja Raahe. Vuonna 1992 Saarelat pääsivät eläkkeelle ja koti perustettiin Posiolle. Puhelinsoitto vuonna 2000 muutti heidän elämänsä.
Raahessa asunut poika soitti ja kertoi, että Pikkaraisen talo Reiponkadulla on tullut myyntiin. Hän arveli, että vanhassa puutalossa olisi isä-Veikolle sopivaa puuhaa eläkepäiviksi. Ja lastenhoitoapukin olisi tarpeen.
Kauppakirja allekirjoitettiin elokuussa 2000. Myyjinä olivat Ruotsissa asuvat tytöt, jotka muodostivat Nanni ja Johannes Pikkaraisen kuolinpesän.
Rakennusluvan saanti peruskorjausta varten edellytti, että lähes 1000 neliön suuruisen tontin rajat piti määritellä. Rajoista oli sovittu naapureiden kesken ilman virallisia maanmittaustoimituksia.
–Nyt ovat paperit kunnossa, Saarelat toteavat.
Talossa oli kaksi sisäänkäyntiä. Toisesta mentiin hellahuoneeseen, jossa oli asunut vuokralaisia ja toisesta talonväen puolelle. Talossa on nyt neljä huonetta ja vilpola.
Saarelat asuivat monta vuotta remontin keskellä. Remontti aloitettiin purkamalla seinät hirsipinnalle. Eristeenä oli käytetty sammalta.
Hirsikehikko oli hyvässä kunnossa. Sen sijaan jälkikäteen rakennettu keittiö ja pesutilat olivat lahonneet. Vesieristeenä oli käytetty muovipusseja.
Veikko purki myös lattiat pois. Kauniin mäntylattian alla on 60 senttiä styroksia.
–Me asuimme välillä yhdessä huoneessa. Keittolevy oli pöydällä ja mikroaaltouuni pöydän alla, Helena muistelee ja lisää, että päivät kuluivat sukkelaan ja uni maistui.
Pojan lapset tulivat koulusta mummulaan.
–Meillä oli lapsityövoimaa remonttiapuna, Veikko vitsailee.
Eräänä päivänä pojanpoika menetti kuulonsa. Kuulo palautui, kun lääkäri kaivoi korvasta palan styroksia.
Talossa on sähkölämmitys. Yksi pönttöuuni on säilytetty. Taloon muurattiin kaksi kaunista kaakeliuunia. Helena sanoo, että takkatuli luo kotoisan tunnelman ja säästää lämmityskuluissa.
Tontin takareunalla sijainnut vanha piharakennus oli osittain naapurin puolella. Korjauskelvottoman rakennuksen tilalle rakennettiin autotalli ja aitta. Entisessä piharakennuksessa oli navetta, pesutupa ja huone, jossa asui vuokralainen. Pesutupa oli aikoinaan naapuruston yhteiskäytössä.
Piharakennuksen seinässä oli vuosiluku 1867. Lattian alta löytyi tuulensuojana käytetyt tarkat toimintaohjeet ilmahälytyksen varalta talvisodan ajalta.
Helena ja Veikko Saarela viihtyvät erinomaisesti Raahessa ja ovat iloisia, että useita vanhan kaupungin taloja on kunnostettu.