Ihmisen olemus ei aina kerro koko totuutta.
Kun katselee iloisesti hymyilevää, 22-vuotiasta Ahmed Al-Rufaye'a, tuntuvat hänen kokemansa vaikeudet kaukaisilta.
Raahesta on Irakiin pitkä matka, eikä Ahmed aio palata enää koskaan syntymämaahansa.
– Tunnen Suomen enemmän kotimaakseni ja itseni raahelaiseksi. Libyassa elin 15 vuotta, mutta olin silloin niin nuori, että siihenkään maahan ei syntynyt sellaista suhdetta, että voisin sanoa sitä kotimaaksi, Ahmed sanoo.
Ahmed on tänään palkittu valtakunnallisella AMKE ry:n eli ammatillisen osaamisen kehittämisyhdistyksen stipendillä, joka annetaan esimerkilliselle maahanmuuttajaopiskelijalle.
Esimerkillisyys tarkoittaa Ahmedin kohdalla erinomaista suomen kielen taitoa, kansainvälisyysmyönteisyyttä ja motivoitunutta opiskelua.
Nuorimies säteilee ympärilleen luontaista positiivisuutta, joten silläkin lienee oma osuutensa.
– Yritän aina olla ystävällinen ja puhua rohkeasti ja rehellisesti. Jos olen joskus havainnut pientä asennevammaa, on sekin vähä yleensä haihtunut, kun on alettu jutella.
Ahmed on elänyt koko elämänsä pakolaisena.
Hän syntyi Irakin pääkaupungissa Bagdadissa, mutta ei muista siitä ajasta mitään. Perhe pakeni vainoamista Libyaan kun Ahmed oli 1,5-vuotias.
Ahmed kasvoi teini-ikäiseksi Libyassa, mutta maassa alkoi vallankumous ja perhe palasi takaisin Irakiin.
– Siellä tuli taas ongelmia ja elimme uhattuna. Uhka oli sekä poliittista että uskonnollista. Äiti etsi meille turvallisempaa paikkaa, verkostoitui ja hankki viisumit, että pääsimme Kreikan kautta Ruotsiin ja sieltä Suomeen.
Suomi tuntui hyvältä kohteelta juuri koulutusjärjestelmänsä takia. Ahmed tuli äitinsä kanssa Suomeen syksyllä 2015, isä puoli vuotta sitten. Veli on edelleen Jordaniassa.
Pelko ei enää hallitse Ahmedin elämää.
– Olen pitänyt matalaa profiilia, mutta nyt helpottaa. Äitikin tuntee olonsa turvalliseksi ja nyt kun isäkin on Suomessa, on tilanne parempi.
Koulutus ja motivaatio oppia ovat auttaneet Ahmedia ratkaisevasti kotiutumaan Suomeen.
Mies puhuu paitsi sujuvaa suomea, myös Raahen murretta.
Kieltä hän opiskeli Raahen Porvari- ja Kauppakoulussa kotiutumiskoulutuskurssilla.
– Olihan se aluksi vaikeaa, varsinkin lausuminen. Olen niin kiitollinen suomen kielen opettajalleni Jarmo Nivalle. Olen ollut motivoitunut opiskelemaan ja se on auttanut kielen oppimisessa. Kavereiden kanssa aloin myös nopeasti puhumaan suomea ja aloin välttää englanniksi puhumista.
Nyt Ahmed opiskelee toista vuotta Lybeckerin opistossa pelialaa ja aikoo valmistua keväällä. Opiskeluaikataulu on tiukka, mutta koulussa on Ahmedin mielestä sanalla sanoen "mahtavaa".
Pelit ovat kiinnostaneet häntä lapsesta asti.
– Olen aina halunnut päästä tekemään pelejä ja ohjelmoimaan. Olen jo tehnyt muutamia pelejä ja myös 3D-mallinnuksia.
Kevään jälkeen Ahmed aikoo pyrkiä jatkamaan opintojaan ammattikorkeakouluun.
Siitä, tuleeko hän jäämään Suomeen, ei ole vielä varmuutta.
– Voisin jäädä pysyvästi Suomeen, mutta en voi tietää mihin työ minut tulee viemään. Koska vanhemmat asuvat Vaasassa, niin ehkä suunta olisi etelään päin.
AMKE ry on myöntänyt stipendin kuudelle maahanmuuttajaopiskelijalle sekä apurahan maahanmuuttajakouluttajalle.
Stipendin saaneet opiskelijat ovat Nemat Khalil, Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu, Karki Ashika, Saimaan ammattiopisto Sampo, Ahmed Al-Rufaye, Koulutuskeskus Brahe,
Naime Mehmeti, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, Abdille Mahamud, Business College Helsinki ja Rohullah Karim, Hyria.
Apurahan sai kouluttaja Juha Tuomikoski Vamiasta
Stipendiä haettiin
49
opiskelijalle ja apurahaa kuudelle kouluttajalle.
Kaikissa valinnoissa painotettiin erityisesti kansainvälisyyttä, suvaitsevaisuutta ja monikulttuurisuutta Suomessa ja ammatillisessa koulutuksessa sekä menestystä kotoutumiskoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen tavoitteiden saavuttamisessa. Stipendin saaminen edellytti poikkeuksellista motivaatiota ja sitoutumista.
Stipendin suuruus on 500 euroa ja apurahan suuruus on 2000 euroa.