Eletään 1900-luvun ensimmäisiä vuosia. Uusi kultaryntäys on johdattanut kullanetsijät muun muassa Saariselälle. Jospa kalliosta löytyisi juonikultaa, miettii moni.
Yksi etsijöistä on yhtiö nimeltään Prospektor Oy. Sen jäljiltä Saariselän eteläpuolelta löytyy tänäkin päivänä niin sanottu Everstin kuilu.
Nimensä kuilu on saanut eversti Hugo Standerskjöldin mukaan. Hän oli paitsi eversti myös varakas teollisuusmies ja avokätinen lahjoittaja ja sijoittaja. Eversti rahoitti myös Prospektoria.
Tuosta ryntäyksestä on aikaa jo yli sata vuotta. Alueella tapahtuu silti yhä.
Hangasojan varrelta, vain viidenkymmenen metrin päässä Everstin kuilusta löytyi tänä kesänä kaksi isoa kultahippua. Toinen niistä painoi 36 ja toinen 24 grammaa. Hiput löytyivät muutaman metrin päästä toisistaan.
Alueen valtasi viimeksi Heikki Saviharju, hyvinkin tietoisena yli sadan vuoden takaisista tapahtumista ja alueen kultaisesta historiasta. Raahelainen Aimo Kerttula tuli Saviharjulle rengiksi.
Kerttula onnistui kaivamaan hiput esiin. Nyt ne ovat pitkän linjan kultamiehellä Janne Kannistolla. Hän etsii niille ostajaa.
– Syvän penkan alla oli hyvä kultaesiintymä, kertoo Kannisto.
Hippujen löytöpaikka oli Laanilan kultareitin varrella.
Reitillä kulkeneet tuhannet matkailijat ovat pysähtyneet jotakuinkin nyt löytyneiden hippujen päälle. Heillä on kenties ollut mielessään, vieläkö Hangasojan liepeiltä löytyy kultaa.
Kyllä löytyy.
Aivan yhdellä kiven potkaisulla hiput eivät ole olleet löydettävissä, sillä ne olivat noin kymmenen metrin syvyydessä ja löytyivät konekaivulla.
– Nämä ovat sellaisia palasia historiaa, että ne säilyvät semmoisinaan. Kun ne löytyivät niin läheltä jo kaivettua juonta, joku viisaampi voi joskus haluta niitä katsoa, että minkälaiset kulkeutumismatkat niillä on. Näille mahdollisimman vähän tehdään mitään.
Puolen kilometrin päästä löytöpaikasta on löydetty Suomen toiseksi suurin hippu, joka painoi yli 300 grammaa.
– Tämän kesän löytö on hyvä muistutus ja kannustus, että kultaa on muuallakin kuin Lemmenjoella. Sitä voi löytää jopa ihan Saariselän keskustan tuntumasta.
Mihin hintaan hiput sitten ovat kaupan? Kannisto ei halua sanoa mitään tarkkaa summaa.
– Ne ovat palasia Suomen historiasta ja hyvin kauniita ja harvinaisia. Näitä ei voi hinnoitella maailmanmarkkinahinnan mukaan, vaan hinta on useita kertoja korkeampi.
Ostaja lienee henkilö, joka ymmärtää historiallisen ulottuvuuden, ja jolla on sopivasti varallisuutta hankkia hiput kokoelmaansa.
Joka tapauksessa on selvää, että kuvetta on kaivettava useiden tuhansien eurojen verran.