Raa­he­lais­ten toinen joulu

Pekanpäivät avattiin virallisesti ja näyttävästi Pekka-patsaan kukituksella ja tykinkuulien pamauksilla.

Raahen marssiin kuuluvat liput, kyltit sekä juhlapukeutuminen. Etunenässä marrsimassa Raahen Fiia 2016 Kirsti Vähäkangas puolisonsa Veijon kanssa. Pekka saa seppeleensä. Kunniatehtävän hoitivat Sanna Manninen ja Sinikka Pollari. Lippukulkueen määränpäänä oli Pakkahuoneen edusta, jossa Pekanpäivät julistettiin avatuiksi tykinkuulien jyskeessä. Pekanpäivät saivat raahelaiset liikkeelle. Kotoisa tuuli ei hyydyttänyt iloista väkijoukkoa. Raahen marssi kiersi Härkätorin puistosta Pekkatorille ja sieltä lopulta rantaan. Raahe-seuran lippu juhli 35-vuotis päiväänsä. Lipun on suunnitellut Antti Saarimäki. Jouko Turunen museon tykinkuulien äärellä. Pekka-patsas saa pitää seppeleensä siihen asti, kunnes ruusut lakastuvat.
Raahen marssiin kuuluvat liput, kyltit sekä juhlapukeutuminen. Etunenässä marrsimassa Raahen Fiia 2016 Kirsti Vähäkangas puolisonsa Veijon kanssa.
Raahen marssiin kuuluvat liput, kyltit sekä juhlapukeutuminen. Etunenässä marrsimassa Raahen Fiia 2016 Kirsti Vähäkangas puolisonsa Veijon kanssa.
Kuva: VESA JOENSUU

Sinikka Pollarin ja Sannan Mannisen päätä ei huimaa. Naiset kukittavat Pekkatorin Pekka-patsaan nosturin nokasta varmoin otteen ja juhlava seppele saa koristaa kaupungin perustajan Pietari Brahen kaulaa pitkälle kesään. Seppeleen kaupungille on lahjoittanut Korhosen kukkatalo.

– Ei siinä mikään jännitä, kukkaseppele on niin hyvin sidottu, kukittajat tuumaavat.

Juhlava työtehtävä kuuluu kaupungin kulttuuritoimen pirtaan Pollari vastannut kukituksesta jo useampana vuonna, Manninen hoitaa pestiä toistamiseen. Hänen edellisestä kukituskerrastaan tosin on aikaa jo parikymmentä vuotta.

– Oikea heti kukittamisella on kymmentä vailla viisi, heti silloin kun juhlakulkueen marssijat ympäröivät Pekkatorin, Sinikka Pollari valisti.

Raahen marssiin Härkätorin puistosta Pekkatorin kautta Museon rantaan pääsivät osallistumaan kaikki halukkaat. Tänä vuonna kunniakasta letkaa johti Raahen puhallinorkesteri. Marssi päättyi Pakkahuoneen museon eteen, jossa Pekanpäivät julistettiin virallisesti avatuiksi.

– Pekanpäiviä alettiin viettää vuonna 1972 aluksi Raahen alueen päivät-nimellä. Seuraavana vuonna nimi oli Raahen päivät ja myöhemmin nimi vakiintui Pekanpäiviksi, avajaistilaisuuden juontanut Pauli Ylitalo kertaa kotiseutujuhlan historiaa.

Pekanpäivät -nimityksen yhteydessä ajankohtakin vakiintui tutulle paikalleen, eli juhannuksen jälkeiselle viikolle. Tämän vuoden avajaisia oli saapunut ihmettelemään runsaslukuinen väkimäärä, jota navakka tuuli ei tuntunut haittaavan vähääkään. Raahelaiset ovat merituulessa karaistunutta porukkaa.

– Eipä näy yhtään sääskiä, Pauli Ylitalo hauskuutti.

Kaupungin tervehdyksen tilaisuuteen toi kansanedustaja Katja Hänninen.

– Pekanpäivät ovat onnistuneet yhdistämään vanhan ja uuden upealla tavalla, Hänninen kiitteli.

Hän kehui Raahen kaupungin olevan tällä hetkellä hyvässä nosteessa seutukunnan positiivisen kehityksen ja vireillä olevien hankkeiden myötä. Raahen alue tarjoaa tällä hetkellä runsaasti mahdollisuuksia niin asukkailleen kuin muillekin toimijoille. Erityisesti lapsiperheet on huomioitu kaupungin strategiassa kiitettävällä tavalla.

– Haasteiden keskellä olemme yhdessä luotsaamassa Raahe-laivaa eteenpäin, Katja Hänninen kannusti.

Perinteistä tapahtumakirjoa tarjoavat Kallaasit, Vanhojen raahelaisten praataustilaisuus sekä Pekanpäivien iltajuhla Fiioineen ja Pekkoineen. Uudempaa aktiviteettia on luvassa muun muassa Pekanpäiville vakiintuneilla Raahe festivaaleilla, Pikkulahti Kids -ilmaistapahtumassa sekä erilaisissa liikunta- ja vesiurheilutempauksissa.

– Nykyraahelaisille Pekanpäivät on ikään kuin toinen joulu. Eri järjestöt ovat nähneet hirveästi aikaa ja vaivaa että saamme Pekanpäiville ohjelmaa, Pauli Ylitalo muistutti.

Ilmoita asiavirheestä