Raahen kotiseutupäivät eli Pekanpäivät sai alkunsa vuonna 1972 silloisella nimellä Raahen alueen päivät.
Tapahtuma sai alkunsa Raahen Nuorkauppakamarin kaupunginhallitukselle esittämästä aloitteesta, jossa haluttiin järjestää kesätapahtuma Raahen ja sen ympäristön asukkaille.
Kaupunginhallitus nimesi juhlien valmistelutoimikunnan ja myönsi sille määrärahan. Päivien päätoimikunnan puheenjohtajana toimi kaupunginjohtaja Yrjö Reinilä.
–Idean esittäjien tarkoitus oli myös kotouttaa muualta kaupunkiin muuttaneita, muisteli Mauri Pirilä, joka oli mukana tapahtuman perustamiskokouksessa.
Eivät tienneet silloiset esittäjät millainen perinne kesätapahtumasta muodostuisi. Vuonna 1974 oli Raahen kaupungin perustamisen 325-juhlavuosi ja kesätapahtuman nimi muuttui Pekan Päiviksi.
Samana vuonna kotiseutujuhla järjestettiin myös ensimmäisen kerran nykyisellä paikallaan kesä-heinäkuun vaihteessa.
–Alusta alkaen Pekanpäivät sai valtavan suosion. Raahelaiset ja Raahen alueen asukkaat omaksuivat heti tapahtuman ja sen teemat, Pirilä jatkoi.
Kaupungin juhlavuonna Pekan Päivät venyivät jo lähes viikon mittaisiksi. Vieraita tuli Raahen myös kaikista sen ystävyyskaupungeista, mikä vaikutti tapahtuman ohjelmistoon.
Joka päivälle oli oma teemansa, jonka ympärille ohjelmaa rakennettiin.
Juhlavuonna 1974 valittiin ensimmäistä kertaa myös Raahen Pekka, kun arvonimen sai kunnallisneuvos Antti Kinnunen.
Idea Raahen Pekan valitsemisesta lainattiin Imatralta, jossa vuosittain nimettiin merkittävä imatralainen naishenkilö Imatran Inkeriksi paikallisen Nuorkauppakamarin toimesta.
Seuraavana vuonna kaupunginhallitus teki virallisen päätöksen, että Pekanpäiviä vietetään vuosittain juhannuksen jälkeisenä viikonloppuna.
Pirilän mukaan on ollut erinomainen asia, että kotiseutujuhla Raahen Pekan ja Fiian valintoineen on säilynyt näin kauan. Tapahtumassa kaupunkilaiset saavat tavata toisiaan ja viihtyä.
–Tapahtuman perinne on säilynyt, mutta modernisoitunut paljon. Resurssit ovat muuttuneet. Nykyään Pekanpäivät on myös markkinatapahtuma, mitä se ei ennen ollut, Pirilä pohti.
Pirilä itse osallistuu aina johonkin Pekanpäivien tapahtumaan. Mieleisin on ollut lauantai-illan pääjuhla, johon Pirilä on Raahessa ollessaan osallistunut joka vuosi.
Nykyään Pekanpäivillä vierailevat myös entiset raahelaiset, jotka tulevat tapaamaan vanhoja ystäviään ja sukulaisiaan.
Raahen Matkailuoppaat ry:n varapuheenjohtaja Satu Mikkola kertoi, että heidän opaskierroksillaan näkee paljon entisiä raahelaisia, jotka tuovat myös vieraitaan mukanaan.
–On hyvä tavata vanhoja tuttuja ja entisiä koulukavereita Pekanpäivien aikaan, Mikkola sanoi.
Kotiseutujuhla saa kaupunkilaiset hyvin liikkeelle. Usein muihin tapahtumiin tulleet ihmiset huomaavat matkailuoppaiden tarjoamat kierrokset ja lähtevät mukaan tutustumaan kaupungin historiaan.
Matkailuoppaat itse eivät juuri ehdi mukaan Pekanpäivien tarjontaan.
–Pekanpäivillä työllistymme itse, emmekä ehdi paljoakaan osallistua muihin tapahtumiin. Esimerkiksi draamakierros työllistää lähes kaikki. Lisäksi monella porukassa on muitakin edustustehtäviä Pekanpäivien aikaan, Mikkola kertoi.
Vaikka viime vuosina on syntynyt uusia kesätapahtumia, pitkän perinteen Pekanpäivät ovat Raahen suurin tapahtuma.
–Muut eivät vielä yllä samalle tasolle ja yltänevätkö koskaan yhtä suureksi, Mikkola pohti.