Raahessa on ongelma, joka on lakaistu maan alle. Useat asunnottomat ihmiset asuvat epäinhimillisissä oloissa talossa, jonka hoitaminen ei kuulu kenellekään.
– Ouluntie 54:ää ei virallisesti ole olemassakaan, kertoo kaupunkiin saapunut asunnottomuuden ulkopuolinen selvittäjä Tero Huvi.
Raahen kaupunginjohtaja Ari Nurkkala tilasi Tero Huvilta selvityksen asunnottomuudesta keväällä. Nurkkalan mukaan asunnottomuus nousi esiin kansalaisaktiivisuudesta. Aloitteen teki Raahen Vapaaehtoisissa toimiva raahelainen kaupunginvaltuutettu Sari Niemelä (ps).
Asunnottomuutta on puitu epävirallisesti niiden Raahen kaupungin, seurakunnan, sosiaali- ja terveysalan ja järjestöjen edustajien kokouksissa, jotka tuntevat ongelmaa omalta kannaltaan. Paikalle kutsuttiin asiantuntijaksi Tero Huvi.
– Hän on Kainuussa kunnostautunut tällaisessa työssä ja ollut mukana Kirkon Ulkomaanavussa, etsivässä nuorisotyössä ja päihdetyössä, selvittää Nurkkala.
Ison joukon asiantuntijoita kuultuaan Huvi antoi 4 000 euroa maksaneen selvityksensä kaupunginhallitukselle, joka miettii maanantaina, mitä ongelmalle tehdään. Asialistalla on paitsi yömajan, myös tuetun asumisen yksikön tarve.
– Maanantaina nähdään, edetäänkö asiassa vai ei, Nurkkala sanoo.
Nurkkalasta asia olisi ennemmin tai myöhemmin noussut esiin, koska se kuormittaa suuresti terveydenhoitoa ja sosiaalipuolta.
– Raahessa on noin 40 koditonta. Se on yllättävän suuri määrä.
Yömajatoiminta voisi vapauttaa tärkeitä sairaansijoja johonkin muuhun sairaanhoidon käyttöön.
– Meiltä puuttuu tällainen palanen suojaverkosta. Oulussa sellainen on. Toiminnan aloittaminen voisi konkretisoitua säästöinä terveydenhoidon kuluissa.
Yömaja olisi kuitenkin vasta ensiapu väärille raiteille joutuneille ihmisille. Tarvittaisiin myös kuntouttavaa työtä päihteiden väärinkäyttäjille.
Toiminnan järjestämiseen on etsitty keinoja.
– Raahen kaupunki ei olisi välttämättä toimija. Tähän on saatavissa hankerahoitusta, Nurkkala sanoo.
Kyse on hankalasta asiasta, sillä harva haluaa naapuriinsa asuntolaa, jossa asuu muun muassa alkoholisteja.
– Tämäkin näkemys on huomioitu, sanoo Nurkkala.
Raahessa on useita tyhjillään olevia tiloja. Joitakin on jo katsastettu yömaja mielessä. Alustavasti sopiva paikka on jo löytynyt. Missä se on, sitä ei haluta vielä paljastaa.
– Olen löytänyt parhaan ja ainoan vaihtoehdon, sanoo Huvi.
Tero Huvi katsoo, että Raahessa toimitaan nyt esimerkillisesti, kun etsitään ongelmaan ratkaisua.
– Yllättäen en ole kuullut yhtään poikkipuolista sanaa tästä asiasta. Tästä hyötyy kaikki, kaupungin konsernin kyljessä olevat tahot. Kumulatiivinen vaikutus on iso, puhumattakaan ihmisten hädästä.
Hänestä yömajaselvitys on osa isoa kokonaisuutta, johon kuuluu työttömyyden hoito ja johon Raahen kaupungin on vastattava.
– Yömaja on paikka, missä voi nukkua, on lämmintä ja puhdasta, missä saa puhtaat vaatteet, voi syödä aamiaisen ja peseytyä.
Hän kertoo antaneensa kaupunginhallitukselle selkeät vaihtoehdot siitä, miten tilanteessa voi toimia. Kyse ei ole hänen mielestään isoista rahoista vaan tahdon asiasta ja myös siitä, mitä perustuslain 19. pykälä sanoo: julkisen vallan on huolehdittava kaikista.
